Sulisut ikiuisallarunik

Taamak Maniitsumi anaanaasoq anersaaruluppoq. Inuunermini unamminartorsiornerit pillugit allaaserisaqarsimavoq, kinaaneralu aaqqissuisoqarfimmit ilisimaneqarpoq.

Taanna oqarpoq Maniitsumi kommunip sullitaminut neriorsuiluttarnera qatsulluinnarsimagini, aamma inuit ikiorneqarnissaminnut pisariaqartitsisut aporfissalersorneqaratik ikiorneqartussaagaluartut.

– Panikka uangalu nammineq pisariaqavissumik ikiortariaqalersimavugut. Artorsaatigalugu ilisimavakka nukarlersara ilinniartitsisuminit atornerlunneqarsimasoq aamma angajullersara angerlamut ingerlatilluni eqqaamiutsinnit atornerlunneqarsimasoq. Uanga nammineq suliffissuarmi suleqatikorisimasannit atornerlunneqarsimavunga, anaanaq oqarpoq.

Anaanaasoq kommunimut saaffiginnikkami ikiorneqarniarsimanngilaq. Taanna isumaqarpoq ikiuniartannginneq ajornartorsiummut sakkortusaattaasartoq, aamma iliuuseqartannginneq killormut atornerluisunut kaammatuiinnarnertut paasineqarsinnaasartoq.

– Aapparisara meeraanermini uattupajaaq aqqusaagaqarnikuuvoq. Tassa imaappoq ilaqutariiusugut tallimaasugut akunnitsinni sisamat atornerlugaanikuupput, anaanaq oqarpoq.

– MIO-p oqariartuutigisarpaa meeqqat pingajorarterutaat atornerlugaassimasartut. Uangali isumaqarpunga tamanna annertunerusoq. Nunatsinni meeqqat amerlanerpaartaat atornerlugaanikuupput, taanna oqarpoq nangillunilu:

– Kinguaassiuutitigut atornerluisarneq akiorneqarnerussappat angajoqqaat qitornaallu tamarmik katsorsarneqarnissaminnut pitsaasumik periarfissaqartinneqartariaqarput. Ikiorsiineq aaqqissuussaq apeqqusersuinertaqanngitsoq pisariaqartinneqarpoq, aamma periarfissat tamakku pineqartunut naleqqussarneqarlutik ingerlanneqassapput, taanna piumasaqarpoq.

Ajornartorsiuteqareernerup qaavatigut aporfilersuisarneq unitsinneqartariaqartoq taassumap pingaartillugu oqariartuutigaa.

– Qanormi tamakku sulereernerup kingorna ingerlanneqatarunik ajunngitsigissagaluarpa, aamma qanoq ajunngitsigissagaluarpa ilumut ikiorneqarnissamut periarfissaqartitsisoqaraluarpat. Ullutsinnimi sulinngikkutta ullormut nerisassarsiutissaqanngilagut, taamaattumik ikiorsiiniarneq kommunimi sulisut atoruminartitaat naapertorlugit ingerlanneqarsinnaanngilaq, anaanaq oqarpoq.

– Ilumoorsinnaanngilaq ikiorneqartariaqartutut nalunaarnerup kingorna aatsaat ukioq ataaseq ingerlareersorlu pisortat ikiuniapalullutik aallartittassappata. Aaqqissuussineq maanna ingerlatsisunit pikkorluffigineqarpat, taava ingerlatsiniarsarisut allanik pisinnaasunik piginnaaneqartunillu taarnerneqarniarlik. Uagut innuttaasugut salliutinneqalernissarput pisariaqarluinnalersimavoq. Allaffissornermik ingerlatsisut salliutinneqarlutik nunarput ineriartortinneqarsinnaanngilaq. Aamma inuttut peqqinnerulissutigilernavianngilarput, anaanaasoq oqarpoq.

– Paniga angajulleq ‘familiebehandling’-ernissamut juulli sioqqullugu qinnuteqaateqarpoq. Kommunimi sulisut sullutik qisuariassappat? Soqutigittaannermik sullitaminnut akigaluassanngillat. Pisuusaarneq periarfissaqartitsisuusaarnerlu nunatsinni unittariaqalerput, taanna oqarpoq.

– Ullutsinni pissutsit imaalersimapput, meeqqat imerajuttukkormiuukkatannerartut ikiaroorajuttukkormiuukkatannerartullu isiginngitsuusaarneqartarput. Uffa sullissisussat – uatsinnullu ikiuisussatut atorfeqartitat, nalunngilluinnaraluaraat imerajuttut ikiaroorajuttullu qitornaat qanoq atornerlugaakkulatigisarnersut, anaanaq oqarpoq naggasiillunilu:

– Ikiuisussatut atorfeqartinneqarpusi. Paasititsiniaassuusaarunnaarlusi ikiuillusi aallartinniaritsi.

 

Aaqqissuisut

Nunarput pillugu sammisaqarfik

%d bloggers like this: