Sapinngilagut… ilumut?

AAQQISSUISUT – Nunatsinni politikikkut ingerlatsineq naak namminersornerulerneq 1979-imi eqqunneqaraluartoq allanngutsaaliorneqarsimasutut pissuseqartarpoq. Qanga qallunaat kisermaassisussaatitaallutik ingerlatsinerat 1979-mi kalaallinit nanginneqarpoq, aamma eqqarsartariaaseq, tassalu kalaallit naammattumik nammineersinnaassuseqanngitsut, allanngortinnagu ingerlatiinnarneqarpoq – maanna nammineq akunnitsinniit politikikkut siulersortilerluta sakkortusiartortillugu.  

Kalaallit piginnaaneqarnerat naatsorsuutiginagu KGH taxartitseqatigiiffimmik qanga pilersitsisimagaluarpat, qularnanngilaq ulloq manna tikillugu pisortat taxartitsisutut kisermaasillutik aamma inissisimassagaluarput, politikerillu qinigaasartut akornanni taxartitseqatigiiffik taanna qanoq ingerlanersoq akuttunngitsumik apeqquteqaateqarfigineqartarsimassagaluarpoq, tamannami nammineq politikikkut anguniagassaliornerminngaanniit ajornannginneraaq. Nunarsuarmi nunasiaataasimasorpassuit assigalugit nunasiaateqarsimasut aaqqissuussisimanerat allanik aqutsisuliinnarlugu allanngutsaaliorlugulu nunatsinnittaaq ingerlateqqiinnarneqarpoq.

Tupinnanngilarlumi. Naak kalaallit politikikkut qinigaallutik oqartussaanerusussaallutik inissisimalersaraluartut, namminneq kissaateqarnertik naapertorlugu, tikisitanit ungaluneqarsimallutik inissisimasarsimanerat inissisimanerallu annertuumik sunniuteqarsimallunilu sunniuteqarpoq, kisianni tassa taamak ingerlatsisoqarnissaa nammineq toqqagaraarput.

Qangarsuaaniilli kalaallit qanganisarpaluttutut appasinnerusutullu inissisimasutut isigineqarnerat nanginneqarluni allanngutsaaliorneqarpoq, aamma kalaallit sapersutut isigineqarnerat nangittumik aqutseriaatsimi uppernarsarneqartuarpoq. Maanna uagut nammineq apeqqusersornagu siuttuuffigisatsinnik. Soorunalumi kalaallit amerlasuut annerusumik piginnaaneqarnerulernatillu saaffissaaruttutut pissuseqalersarput, aamma allanut pisuutitsinissaq qanittuarakasinngortarpoq.

Tassami kalaaleqatigiit akornanni eqqarsartariaaseq nanginneqarpoq: Saperpusi. Taamallu pissusilersorfigineqarsimaneq siuliani ukiorpassuarni ingerlanneqarsimammat kingorna ataatsimoorussaqalerpugut: Saperpugut. Taamaappat taava ajornannginneraaq inuit kiffaanngissusiiarlugit pisortat sunik tamanik isumaginnittunngortikkaanni.

Nammineq takunngitsutullusooq pissusilersorluta pissutsit taamak isikkoqarnissaat sutigut tamatigut illersortutullusooq pissusilersorfigilersimavagut. Inoqatitta piginnaaneqarnerat nammineersinnaanerallu annerusumik naatsorsuutiginngilarput, aamma inatsisiliornikkut killilersuineq ilikkarluareersimavarput. Aqutsiniaraluit nammineq kigaatsilaartumik pissuseqarsimariaraangamik, allat sukkavallaartumik ingerlalernissaanik nangartalertarpaat. Inatsisitigullu ullumikkumut aaqqissuussisimanerput tassunga tikkuussisuuvoq – suut tamarmik akuerineqaqqaassapput. Kikkunnit akuerineqassanersoq soqutaannginneraaq. Kisianni akuerineqassapput.

Ukiunilu 300-ni pisussaaffiiagaasimaneq naammanngimmata, namminersornerulerneq eqqunneqarmat aammaarluni qangali naalagarsiorfigisimasanik inissitsitereqqinnikkut pissutsit nanginneqarput. Naamanngilaq Danmarkimut qimmiaraataanissaq nipangersaatitullu nerukkaasersorneqalaartarnissaq. Aamma qulaatigut nammineq nunassariligassarigaluami taakku naalagalersuutigalugit ingerlasoqarpat toqqissisimanartinnerusutut ipparput.

Maannalu namminersulersimanermiit ukiut 40-t qaangiutilersullu inuiaqatigiit ataatsimut anguniagassaqarpasinngitsutut pissuseqarluta ingerlalersimavugut, aamma naak ilinniarsimassutsikkut qaffasinnerusumik inissisimalersimagaluarluta annerusumik tamakku iluaqutiginiarnissaanut piumassuseqanngilagut. Tassami “nuannarinngisaqaqaagut”, aamma inuttut ataasiakkaattut sinngatoqigatta.

Taamaakkami imminut pinngitsaaliissutitullusooq atorlugu suli isumaqartuarsinnarpugut allat uatsinnit – inuiattut – pikkorinnerusut, aamma taamak pisortat suliffeqarfiutaat allamiunik siulersuisulersorpavut, tassamigooq taakku misilittagaqarnerupput, ilinniarsimanerupput aamma pikkorinnerupput. Ilumullumi taamaassimappat, taava sooq suli pikkorinnernik ujartuilersimanngilagut. Immaqa Indiamiut, New Zealandimiut allallu ilanngullutik taakkunannga pikkorinneroruttortut.

Inuiaat allat piginnaaneqarnerusoralugit eqqarsartarnerput ilumut ajugaaffigineq ajornarsimaqaaq, aamma akunnitsinni paasineqarpiarsinnaanngitsutut inissisimasoq tassaavoq, nammineq nunarput ineriartortillugu allartinngikkutsigu allanik pisussaqanngitsoq.

Allamiut isumalluutigalugit nuna ineriartortinneqarsinnaanngilaq, aamma nuna uumasuunnginnami kikkunnit najugaqarfigineqarnini soqutiginngilaa – uagut kisitta pisussaavugut, pisussaanerlu taanna tigunngikkutsigu allaqqunneqarsinnaanngitsumik allanit inangerneqarluinnassaagut.  

Inatsisartunut qineqqusaartoqartarnerani politikikkut ingerlatserusuttut ilaat pullartatut ilillutik namminersulernissaq pillugu pissassartutut ilillutik pullattaraluarput. Kisianni pinerit tamaasa, qinersineq naammassisorlu, imaaruttutut ilillutik pissutsinut maleruutiinnaqqilertarput. Qaarsimasarput.

Inuiaat Kalaallit pissutsit tamakku akuerisimappassuk, taava allatut ajornaqaaq. Taamaalli. Pitsaanerusumik kiffaanngissuseqartumillu inuunissaq takorloorsinnaanngikkaanni ajornaqaaq.

Kisianni taamaassimassappat nunarsuup oqaluttuarisaanerani inuiaat taamak eqqarsartut perngaammik naammattoorneqassapput. Taamaattumik nunatsinni siuttuuniat naatsorsuutigineqarsinnaanngimmata uagut nammineerluta mumisittariaqarparput.