Qaqqaq majuaruminaappoq

AAQQISSUISUT. Pan Am 2018 naammassivoq. Kalaallit tamatta qanimut takuarput nunarsuarmioqatigiit unamminerat qanoq imaannaanngitsigalunilu pissanganarsinnaatigisoq, aamma avataaniit isigineqarnitsinnut qanoq pingaaruteqartigisoq.

Kalaallit Amerikap nunavissuini nunat aqqanillit akornanni sisamaattut inissipput. Angusaq imaannaanngilaq – pingaartumik qanoq isumalluuteqarnerat eqqarsaatigissagaanni.

Kingullermik kalaallit angusarissaarnerugamik tamanna 2006-imi pivoq, taamani pingajuattut inissikkamik.

Ippassaq bronzinnanniullutik – taamalu nunarsuarmi pissartanngorniunnissanut anngunniullutik – unammisaat, Chile, 2010-mili bronzinnattarsimavoq. Unammisut akornanni Argentina aamma Brasilia angujuminaapput, tassami inuttoqaat aamma assammik arsartartorpassuaqarput – kisianni piumagaanni sinneri ajornanngillat.

Tassanilu kalaallit periarfissarissaartinneqarunik siunissami angusaqarnerusinnaapput. Immikkullu tapersersuinissaq pisariaqarpoq.

Ataatsimoorussilluni timersuutini nunarsuarmi malugineqaatigisinnaassatta kisiartaraat assammik arsarneq immaqalu futsal aamma Taekwondo. Nunap inoqassusaa eqqarsaatigalugu aamma atortulersorsimaneq eqqarsaatigalugu.

Arsaaffissat ukiup ilarujussuani apummit matoorneqarsimaneq ajorput. Assammik arsarneq ukioq naallugu ataatsimoorussilluni timersuutitut ingerlanneqarsinnaavoq, soorlu aamma futsal taamak inissisimasoq.

Illoqarfiit tamarmik arsarfissamik peqarput, aamma nunaqarfiit arlallit timersortarfeeqqanik peqarput. Piumagaanni timersuutip pimoorullugu ineriartortinnissaanut tamarmik periarfissiissut.

Timersuut aammalu ineriartortinneqassappat aningaasat tassunga atorneqartussat amerlineqartariaqarput. Immikkut kattuffik ukiuni tulliuttuni salliutitat ilaattut tapersersorneqartariaqarpoq. Periarfissaqarfitsigut nunarsuarmi nuannersumik malugineqarumagutta ineriartortitsineq tamanit tapersersorneqassaaq, aamma Inatsisartut aningaasaliissuteqarnerisigut.

Timersoqatigiiffiit Assammik Arsartartut Kattuffiat, TAAK, ukiumut 6 millionit missaanik kaaviiaartitaqarpoq. Taakkulu ulluinnarni ingerlatsinerup saniatigut, sungiusaasut dommerillu pikkorissarnerinut, piginnaanillit ineriartortinnerinut allatigullu ineriartortitsiniarnernut atorneqartarput.

Ukioq manna Pam Am kisimi 15 millioninik akeqassangatinneqarpoq, taakkulu immikkut aningaasatigut tapersersuisut aqqutigalugit matussuserniarneqassapput. Ulluinnarni sinerissami ingerlatsinerup saniatigut qaffasissumik arsarneq agguaqatigiissillugu annikitsuinnarmik aningaasassaqartinneqarpoq. Qaffasissumik assammik arsarneq ineriartortinneqassappat, pinngitsoorani aningaasat amerlanerit atorfissaqartinneqarput.

Aallaqqaammut ajussanngikkaluarpoq, arsartartut unammiartorumallutik nukersorlutik immikkut aningaasanik katersuiniartarnerat sungiusarnermik taarserneqarsinnaappat.

Sineriassuatsinni inuit piginnaanillit pigaavut. Sungiusarnissaminnut piffissaqarnerunissaat tullinnguuppoq.