Piumagunik tamatta taarsersinnaavaatigut

Tamatta immitsinnut aperisariaqalerpugut nunarput ukiut 30-t qaangiuppata qanoq isikkoqartikkusunnerlutigu, SIK-p siulittaasua tusagassiuutinut nalunaaruteqarluni oqarpoq.

– Radioaviisimi Maniitsumi Royal Greenlandip fabrikkiani sulisut oqariartorput kineserit sullareqisut. Ilaana, Kinamiut piumagunik kalaallit sulisinnaasugut tamatta taarsersinnaavaatigut. Tassami nunanitsinni sulisinnaasugut Kinamiut amerlassusaannut sanilliulluta suunngilagut. Nunatsinni sulisinnaasugut 26.000-iusugut Kinamiut amerlassusiannut sanilliutissagutta taamallaat 0,002 procentiuvugut, Jess G. Berthelsen oqarpoq.

Tassumap erseqqissarpaa Kinamiut sulisinnaassusiat apeqquserneqanngimmat. Erseqqissarpaa pineqartoq tassaammat pissusissamisoorsinnaanngitsoq Nanortalimmi suliffiussaaleqisut 25 procentiutillugit, Kangaatsiami 30 procentiutillugit, Qaanaami 29 procentiutillugit, Tasiilami 31 procentiutillugit aamma Narsami 24 procentiutillugit, periarfissaarussimasutut pissusilersornissaq.

– Takuneqarsinnaavoq qanoq equngasoqartiginersoq. Kinamiunik tikisitsivugut sumiiffiit ilaanni suliffissaaleqineq annertoqisoq. Suli ingasanneruvoq taamatut suliffissaaleqineq inissisimagaluartoq Kinamiunik tikisitsigatta. Taannaavorlu inuiaqatigiittut ajorsarnertut siusinnerusukkut taasimasara, Jess G. Berthelsen oqarpoq.

Ilanngullugu taavaa tamatta eqqartortariaqalerparput nunarput ukiut 30-t qaangiuppata qanoq isikkoqassanersoq. Nunani allanisut biilinut ikiinnariarluta illoqarfimmut allamut suliartorsinnaangilagut, taamatullu illoqarfimmut allamut suliartorniarutta ilaquttavut tamaasa aallaqatigisariaqarpavut.

– Taamatullu pisoqartillugu inissiat piareersimasariaqarput, paaqqinnittarfiit piareersimasariaqarput, atuarfeqarfik piareersimasariaqarpoq, aammalu Kinamiutulli sulisut qulakkeerinniffigineqartariaqarput ullormiit ullormut angerlartiinnarneqartassanngitsut, taanna naggasiivoq.

Aaqqissuisut

Nunarput pillugu sammisaqarfik

%d bloggers like this: