Piniartut ilisimasaat aqutsinermi atorluarnerusariaqarput

Piniarneq aallaaniarnerlu pillugit inatsimmi ilaatigut allassimavoq “piniarnermut aallaaniarnermullu tunngasutigut aqutsinermut atatillugu […] piniartut atuisullu ilisimasaasa ilanngunneqarnissaat pingaartinneqassasut.”

KNAPK-mi Piniarneq pillugu Siunnersuisooqatigiinni ilaasortaq, Per Ole Frederiksen isumaqarpoq, tamanna ilumoorullugu atuutsinneqassappat, sumiiffinni ataasiakkaani piniartut atuisullu ilisimasaat aaqqissuussaasumik nalunaarsorneqartariaqartut.

– Pisuussutinik sumiiffimmi nalunaarsuineq 2009-mi aallartippoq. Inoqarfinni piniartut soqutiginnittut ulluinnarni maluginiakkatik ullorsiutinut nalunaarsortarpaat, qaammatillu pingasukkaarlugit naapillutik nalilersueqatigiillutik skemanut immersuillutik innersuussuteqartarput, Per Ole Frederiksen oqarpoq.

Taanna ilisimatitsivoq, paasissutissat innersuussutillu nittartakkami maanna kimilluunniit takuneqarsinnaalernikuussut, maannamullu suli tuluttuinnaq allassimasut.

– Pisuussutinik sumiiffinni nalunaarsuisartut innersuussutaat kinguneqartarput. Assersuutigalugu Agissani terianniat ikilisarneqarnissaat pillugit innersuussutit tusarneqarput, timmissat amerliartupiloorneri ilisimaneqalerput, naajat tulukkallu piniagaaffii allanngortinneqarput ilaalu ilanngullugit.

– Taamaakkaluartoq innersuussuterpaaluit kinguneqarneq ajorput, tamanna immaqa illuanut saatinneqarsinnaavoq, sumiiffinni amerlanerusuni pisuussutinik nalunaarsuineq ingerlanneqaleraluarpat. Tassami pisuussutaatitsinnik ilisimanninneq annertunerulissagaluarpoq allagaatigineqalerlutillu, Per Ole oqarpoq.

Taanna KNAPK sinnerlugu pisortanut kajumissaarivoq, sumiiffinni nalunaarsuisartunik ataatsimiititalianillu pilersitsinissamut tapersersueqqusilluni.

– Suliap pingaaruteqartup aningaasalersorneqarnissaanut Namminersorlutik Oqartussanut kommunilluunniit peqataasariaqarput, Per Ole Frederiksen oqarpoq.

Aaqqissuisut

Nunarput pillugu sammisaqarfik