Oqaatsit initullutik inissisimapput

Nunarput qanittukkut Jukke Rosingip suliai pillugit allaaserisaqarpoq, tamannalu Københavnimi Kalaallit Illuutaanni suliaminik saqqummersitsineranut atatillugu pivoq. Saqqummersitsineq taaguuteqartoq Inside-Out suli ingerlavoq, tassanilu Jukkep assilisai takusassiarineqarput.

Jukke Rosingip saqqummersitai ‘kinaassusermut’ tunngasuupput, aamma saqqummersitsinerani kinaassuseq assigiinngisitaartunngorlugu takutinneqarpoq. Taamaattumik Nunarput aalajangerpoq, Jukke apersorniarlugu, taamalu kinaassuseq qanoq paasineqarsinnaanersoq tunisiorlugu, aamma kalaallinut / qallunaanut tunngatillugu qanoq paasisariaanersoq sammivissinniarlugu.

Jukke ”Angiuk Sara Kleist Rosing Gausten”-imik kuissuteqarpoq, Nuummilu 1984-imi juulip arfernganni inunngorpoq. “Jukke” ataataata pilersitaraa, taanna atiata taanissaanik pinnguartarsimagami – Angiuk’ip naggataa oqaasinngorlugu ‘juk’-kiuvoq, taanna Angijukkemus’inngorpoq, kingornalu inerneralugu Jukke. Taamaattumik meeraallunilu Jukke taaguutigisimavaa.

Jukke Rosing nammineq kalaaliuvoq danskisut oqaasilik, aamma tamanna pissutigalugu apeqqusersorniarneqartarsimavoq.

Aamma atuaruk: INSIDE-OUT

2008-mi Danmarkimi assiliinermut ilinniarfimmi, Fatamorganami aallartippoq, 2009-milu naammassilluni. Assiliineq atorlugu eqqumiitsuliortutut suliaqarnermi saniatigut, Jukke angerlarsimaffinni peqqissaasutut sulisarpoq, tassani inuit ikiortariallit sullillugit.

Jukke assigiinngitsorpassuarnik suliaqartarsimavoq, soorlu Danmarkimi naalagaaffiit illuutaanni assinik nivingasoqarpoq, aamma taamak Namminersorlutik Oqartussani, Ilulissani, Sisimiuni, Qaqortumi  Nuummilu.

Kinaassuseq
Kinaassuseq immini pineqaraangat qanoq paasineqarnissaa ajornakusoorsinnaasarpoq, tassami inuttut ataasiakkaattut tamatta apeqqummut paasinnittariaaseqarpugut. Kisianni ‘kinaassuseq’ ajornartorsiutinngortinneqarsinnaavoq, tamannalu pisarpoq inuit aalajangersimasumik qanoq paasisariaqarneranik isumaqarlutik allanut atugassaqartitsisussaasutut isigilersimagaangata, aamma  nammineq qanoq paasinnittariaaseqarneq naapertorlugu allat paasinnittariaaseqarnissaat piumasarineqaleraangat.

Nunatsinni pineqartoq pillugu oqallinneq akuttunngitsumik nanginneqartarpoq, oqallisigineqaqqileraangamilu amerlanertigut oqaatsinut tunngatinneqartarpoq. Isummat ‘sakkortuut’ atorlugit aporaattoqartarpoq, aamma oqaatsit atorsinnaatinnagit kalaalivittut isigineqarsinnaannginneq ilanngullugu tunngavilersuutigineqartarpoq. Qannguluppaluttoqartaqaaq, kisianni sunarpiaruna pineqartoq?

Qanga siullermik ‘kinaassuseq’ malussarfigeqqaarpiuk, aamma sumut atatillugu tamanna piva?

– Eqqaamasarpara meeqqat atuarfianni atisat taskiluunniit aalajangersimasut atunngikkaanni torrallappallaanngitsutut isigeqqajaaneqartarneq. Taamani aqqaneq-marluk missaanik ukioqarpunga. Tassannga ajortikkiartuinnartoqarpoq. Tretteninik ukioqaleratta meeraqatitta ilaat angajoqqaaminnit viinninik pujortagassanillu tillittalerput, namminerlu taamaaliornissamut sapiissuseq piginngikkaanni, naagga torrallaassutit isigineqarnissaq ajornaqaaq. Taamaalinerani gruppimit tatineqarneq aallartippoq, ajoraluartumillu tunniutiinnarfigaara. Allanut naleqquttutut isigineqarumavunga, aamma peqatigiittuniit immikkuullarissuunissannik takutitsinissaq kissaatiginngeqaara, Jukke Rosing aallaqqaasiilluni akivoq.

– 16-inik ukioqangajalerlunga pissutsit inuttut eqqarsaatigineralugit pisalerpunga. Annermik pissutigalugu kikkut tamarmik assigiiaarusunnerat naammagiunnaarakku. Tassami qanorluunniit angummaffigisinnaanngilakka, taava sooq misilissavara. Taamaattumik kissaatigilerpara uanga nammineq pissusera naapertorlugu inuuneqalernissara. Nammineq atisaliortalerpunga, aamma qalipaatigissaartunik atikkersortalerpunga, qallukka aappaluttuupput, ilami sorpassuit allaanerusumik atortalerpakka. Kikkut tamarmik malinniagaattut isikkoqartoq akerlilersorniassallugu pisariaqartilersimavara. Meeraatillunga siusissumik erseqqissumillu ilimasuutigisarsimavara, suna naammassineqareersimasoq allat uannut atortinniagaat uanga naammagisinnaanagu, taakkumi namminneq paasinnittaasertik malillugu taamaaliorput aamma naatsorsuutigaat malinnaaginnassasunga.

Qanoq ‘allaaneq’ malussarfigisimaviuk, soorlu avatangiisit oqaatsit pillugit imaluunniit aalajangersimasumik pissuseqartussaagaluarneq pillugu qissimigaarnerat?

– Meeraallunga aamma meeqqat atuarfianni assut ajortumik misigisaqarfigaakka. Oqaatsinik piginnaaneqarneq naapertorlugu immikkoortiterneqarsimavugut, tamannalu ikiuiniarnermik tunngaveqarniarsimagaluarpoq, kisianni piviusoq tassaavoq, tamatta ajoqutaaginnartussamut ikiorneqaratta. Ikiuutaanngilluinnarpoq. Immikkoortiterneqarsimanerput pissutigalugu assigiinnginnerput erseqqissisinneqaannarpoq, aamma tamarmiulluta ‘uagut taakkulu’ atorlugit inuuneqalerpugut. Tamanut tamanna atuuppoq. ‘Kalaallit’ aamma ‘qallunaat’.

– Uagut kalaallisut nalorsarnerusugut klassitsinni issiaannangajattarpugut, tassami qinngasaarneqartarpugut aamma ajornerpaagaangat ‘qallunaajunerput’ pissutigalugu annersarneqartarpugut. Angajulliit klassiinut pigatta akuttunngitsumik ‘taakku uagullu’ akornanni kamaattoqartarpoq. Pisut tamakku tamarmik uannut ‘annilaangasarnermik’ pilersitsipput, aamma taamaakkami kalaallisut oqalunniarnissara qunugisutut ittarsimavara. Killormorluinnaq kinguneqarpoq. Systemi uatsinnut peqataalersitsiniarnermik siunertaqaraluarpoq, kisianni inernera killormorluinnaq sammivoq.

– Ilimagilluinnarpara meeqqanik immikkoortitsilluni aaqqissuussisimaneq ajunngitsumik isumaqarluni pilersinneqarsimassasoq. Immikkoortinneqarsimavugut meeqqat tamarmik naligiissutut misiginissaat anguniarlugu, aamma taamaakkami avataani inissinneqarsimasutut misigisimasoqarani ilinniarnissamut assigiimmik periarfissaqartitsisoqarnissaa anguniarlugu. Kisianni tassa iluatsinngilaq.

Oqaatsit kinaassusermut atappat, imaluunniit tamanna takorluugariinnarparput?

– Misigisarpara kalaallit kinaassuseqarnerat oqaatsinut atasorujussuusartoq, aamma taamaakkami inuit oqaraangata ‘kalaaliuiunngitsunga’, taava upperisarsimavakka. Imaasinnaavoq tamanna meerarpalunnerusimassasoq, kisianni tassa taamak misigisarsimavunga.

– Maanna inersimasunngorlunga pineqartoq allatut isigaara. Isumaqarpunga kalaallisut pingaartitaqarneq misiginerlu oqaatsit kisimik pineqarneraniit annertunerujussuusoq. Assigiinngisitaarnerusunik imaqarpoq, tamarmillu kalaaliunermik takutitsisinnaapput. Tamatta assigiinngisitaarluta ‘ikkussugaavugut’,  aamma inuit marluk assigiinngillat.

– Kulturikkut pisoorsuartut inissisimavugut, aamma aalajangersimakannertumik periuseqarluta nunarsuarmioqatitsinnut sanilliulluta assigiinngissuteqarpugut. Kisianni tamakku uagut nammineq nunatsinni immikkoortiterissutiginissaat tulluanngilaq.

– Ilamerngi eqqaasagaanni inussiarnersuuvugut, maniguuttuuvugut, oqaluttuallaqqissuuvugut, illaqatigiillaqqinnerpaavugut aamma pinngortitaq toqqammavigalugu inuuneqartutut misigisimavugut. Kisianni misiginartarpoq oqaatsit pineqalersillugit, taava nuannersorpassuit tamakku tammarsimasartut.

Inuppassuit oqaatsitik kinaassuseqarnerminnut atatittaraat sumik patsiseqarsoriviuk – tassami oqaatsit paaseqatigiinnissatsinnut atorneqartussaapput?

– Oqaatsit initullutik inissisimasarput, tassami taakkuupput siulliullugit naapittakkavut. Siulliullutik uatsinnit anisarput, aamma inuit naapinneranni qitiullutik inissisimasarput. Inuit marluk kalaallisut isikkoqarsimappata naatsorsuutigineqartarpoq inummiit anisut aamma tassaassasut kalaallit oqaasii.

– Taamaattumik ilimagivara qarlinnik kivisoortutut ilillutik inuit sakkortuumik qisuariartartut; naatsorsuutiginngisamik naapitaqarsimallutik. Akigisaminnut qisuariarnerat erniinaq pisarpoq, qisuariarnerlu taanna tassaaginnarpoq namminneq qanoq peroriartorsimanerannut sunnerneqarsimanerannullu tunngalluni inissisimasoq.

– Kisianni oqaluuserileraangakku amerlanertigut paasinninnermik kiinersiffigineqartarpunga, aamma qaqutiguinnaq paasinnissinnaanngitsut naammattoortarpakka.

– Taamaattumik eqqarsartarpunga aalajangersimasumik isikkoqarneq pissutigalugu paatsuunganeq pilertarsimassasoq, tassami isikkumut naleqqiullugu allatut oqaluttoqarpoq.

– Inuk inissivillugu pineqarsinnaajunnaaraangami, taava ‘karsimut’ inissinneqarnissaa pisariaqartinneqalertarpoq. Inuimmi tassaavugut akissutissarserusuttartut. Akissut sunaasinnaanersoq naluleraangatsigu, taava ujartuineq aallartinneqartarpoq. Taava kalaallisut isikkoqarsimalluni qallunaat oqaasii allatut københavnimiusut anialeraangata, assiliaq aserorneqalaarsimasutut inissisimalersarpoq.

– Qisuariartarnerit tamakku aamma nunatut namminersortutut inissisimasunngorusunnermit soorunami aallaaveqarput, aamma taamak kissaateqarnerput immitsinnut ajunngitsumik kissaateqarneruvoq.

– Nunarlu ataatsimoortutut isigineqassappat oqaatsit qitiullutik inissisimapput. Nunamut isumasiuutaapput. Nuna namminersortoq nammineq oqaaseqanngitsoq arlaatigut kukkusaasutut isikkoqassaaq. Isumaqarpunga ernumassutigineqartut ilagisinnaagaat arlaanik pingaartitatsinnik annaasaqarnissarput. Oqaatsivut pigiunnaarutsigit kulturitsinnik annaasaqassasugut, tamannalu eqqortortaqassasoq qularnanngilaq.

– Uangami misigisarsimasakka tassaapput avataanut inissinneqarsimasutut misigineq.

– Kisianni oqaatsinik imaaliallaannaq atorsinnaanngisannik peqarpunga, taakkulu atorlugit suna oqaluuserineqarnersoq paasisinnaasarpara. Kisianni oqaluttussanngoraangama  taava uivilertarpunga, taamallu qisuariartarnera meeraanernit pisimasuusimassaaq;  asissorneqarneq. Asissorneqalernissamut ersineq. Taava pinerit tamaasa ima pisoqartarpoq, oqarnanga issiaannalertarama. Tassami malugineqanngikkuma, taava kalaallisut oqalussinnaannginnera paasineqarnavianngilaq, aamma taamaappat peqatigiittunit peeqquneqarnavianngilanga – taakkumi ataqatigisutut misigaakka.

Allat ilinnut tunngatillugu qanoq eqqarsarnerat soqutigissanagu qanga aalajangerpiuk?

– Inersimasunngorlunga Danmarkimut nuunnerma kingorna.

– Nuummi sungiusimasimavara apeqqusersorneqarneq, maannalu Danmarkimut nuukkami apeqqutinik allaanerusunik naammattuugaqartalerpunga, tamarmillu aallaavii assigiipput, taamaallaat kikkut isiginnittuunerat apeqqutaaginnarluni.

– Silaga kaavilerpoq, tassami maanna inuit karsimut allamut pisinniarsarilerpaannga. Maannamut inuunera tamaat atorlugu ‘qallunaat karsiannit’ aniniarsimavunga… maannalu ‘kalaallit karsiannit’ iluamik ingerlasumit aniniarnissara tullinnguutinneqarpoq.

 – Naammaqaaq. Maanna Jukke tassaavoq Jukke! Kisianni misigisaq nutarpasippoq, tassalu qungujussaqarluni oqarsinnaaneq, uannut nunarsuaq taamak isikkoqartoq. Uangaasunga, allamik naamik.

Danmarkimi inuuneq
– Danmarkimi najugaqarluni ilaanni misiginartarpoq inuulluni ‘pitsaannginnerusoq’. Nuummiit takkussimasunga inuit paasigaangamikku, amerlanertigut tupigusunneq annertooq pilersarpoq. Imatut nipilinnik assut naapinneqartarpunga; “kakkaak, qallunaatut oqalloringaaravit!”, “iluamik ingerlagavit iluatsitsisimavutit”, “imerajuttut amerlasuut ilisarisimavigit?”.

– Nunanut allanut assersuutissarpassuarnik nanisassaqarpoq, tassalu nunat inoqqaavi nunami ikinnerussuteqalersimasutut inissisimalersimallutik inuuniarnikkut ajornartorsiuteqalersarneranut tunngatillugu.

– Kisianni erseqqissarusuppara amerlanerpaatigut kalaallit kulturiannut, oqaasiannut ileqquinullu paasisimasaqarnerulerumasut naapittarsimagakkit. Danmarkimi inuit amerlasuut nuna nammineq ornillugu misigerusukkaluaqaat. Eqqarsartarpunga ilumoorussivillutik nunarput uagullu paaserusukkaluaraatigut. ‘Racemik’ tunngaveqartumik imaluunniit perorsarsimassuseq naammattoq piginagu apeqqutit tassaasarput, inunnit immaqa nammineq aamma ilanngullutik naammaannartumik inuuneqartunit pisartut, imaluunniit nammineq peroriartuutigisimasartik taamalu isummertariaatsit pigiliussimasartik atorlugit apeqquteqartut. Taamaalisoqaraangat allatut ajornaqaaq nuannersumut sangutinneqartariaqarput, aamma qungujussaqarluni akigaanni ajunnginneraaq. Danmarkimi nunarput sinnerlugu ambassadørerpassuarnut ilaavunga, aamma taamaakkami inneq innermik akigaluaraanni arlaannaanulluunniit iluaqutaanavianngilaq.

Illit eqqarsaatitit misigisimasatillu allaavigalugit, qanoq ‘kinaassuseq’ ullumikkut misigalugulu paasisarpiuk?

– Ullumikkut aalajangersimannginnerulersimasutut misigisarpara. Killilersuutitut misigisartagarisimasat maanna killeqannginnerulersimapput, aamma eqqarsarpunga ‘kinaassutsip’ taamak pissuseqarnera pissutigalugu isumasiorneqarnissaa pisariaqartinneqarnerusartoq. Suna tigussaanngitsoq pineqaraangat, taava paasiuminaannerulertarpoq. Kisianni nuannersumik paasigaanni, taava illit kinaassutsit samungarsuaq ingerlassinnaavat. Tassami tunngaviusumik isigigaanni, taava illit kinaassutsit qanorluunniit katitersinnaavat. Taanna illit kisivit pigaat.

Allat ilittut misigisaqarsimasut qanoq siunnersorusuppigit – qanoq iliorlutik ‘karsimiit’ anillassappat?

Qanoq ittuunissamik kissaateqarneq kialluunniit nammineq aalajangigassaraa, aamma suna kikkullu takutikkumanerlugit ilanngullugit. Sunaluunniit alla nalunalaarsinnaasoq assigalugu imaannaanngitsuusinnaavoq; piareersimasutut misigigaanni, taava iliortoqarsinnaanngussaaq. Taanna ‘pituttorneqarsimanermiit killilersugaajunnaarneq” misigisaasaaq nuannersoq.

– Imminut malussarfiginiartariaqassaaq, aamma toqqakkat nuannaarutigineri misigineqassaaq. Uanga oqartuartarsimavunga, ingerlavissaq arlaat toqqarneqarpat, taava imminut pilluni taanna toqqarneqarsimassasoq, kisianni qaquguluunniit allanut ataavartumik ajoqusiisanngilaq, imaluunniit ajortussaq siunertaralugu toqqaasoqassanngilaq.  

– Imaalluarsinnaavoq ingerlavissatut toqqagaq qanigisanit nuannarineqanngitsoq, kisianni ilinnut asannissimagunik tamanna piffissap ingerlanerani ajorunnaassaaq; takusinnaalissavaat toqqarsimasatit illit nammineq nuannaarnerulernissannik siunertaqarsimasut – aamma taamaakkami tamarmik nuannaarnerulernissaanik. Pineqartoq pillugu nalinginnarmik eqqarsaateqarlunga oqarpunga, Jukke Rosing naggasiivoq.