‘Nunaqavissut’ imaluunniit ‘iluarinngisanik nungusaaneq’

AAQQISSUISUT. Partii Naleraq ulluni makkunani anorersuarsiorpoq. Oqaaseq nunaqavissut sumorsuaq pisinneqarsimavoq. Kisianni suna-una pineqartoq.

Tallimanngormat apriilip 13-ani Partii Naleraq tusagassiuutinut nalunaaruteqarpoq. Tusagassiuutinut nalunaarut kalaallisut allassimavoq, kingornalu paasinerlunneqarsimasutut malugilersimallugu, Partii Naleraq nutsikkamik saqqummiussigaluarpoq.

Tusagassiuutinut nalunaarummi qitiutillugu pineqarpoq, inuiaqatigiit tamakkiisumik pigalugit suliffeqarfiutaanni nunaqavissut siulersuisuni ivertinneqartassasut, aamma ingerlatsivinni piginnittuusut oqartussaanissaat pissusissamisoortoq.

Oqaaseq “nunaqavissut” atorneqartarpoq, kalaallisut innuttaassuseqartoqannginnera pissutigalugu. Tamatta danskisut innuttaassuseqarpugut, taamaakkamilu naalagaaffiup iluani innuttaasunik ‘immikkoortitsiniarnermi’ oqaaseq erseqqissaassutitut atorneqartarpoq. Paasineqarnissaalu tassaavoq “kalaallit”. Soorlu Savalimmiuni najugaqartut tassaasut “savalimmiormiut”.

Suliffeqarfinni piginnittut inuttalersuisarnerat nalinginnaavoq. Assersuutigalugu USA-mi suliffeqarfissuit Japanimiunit Kinamiunillu pigineqartut taakkuninnga siulersorneqartarput. Piginnittut naalagaapput. Aamma Kinami suliffeqarfissuit naalagaaffiup pigisai allamiuinnangajannik inuttalersorneqarsimassagaluarpata qularnanngilaq præsidentiat Xi Jinping nassuiaatissaaleqissaaq. Tunngaviusumik soqutigisat sumiinneri qanorlu aallaaveqartinneqarnissaat pineqartarput.

Aamma atuaruk: Partii Naleraq: Siulersuisut nunaqavissuussapput

Tusagassiuutinut nalunaarut saqqummiunneqarmat danskisut allaqqillugu qulequtserneqasimavoq “iluarinngisanik nungusaaneq”. Taannalu sukkasuumik  siammarterneqapallappoq, aamma nunatsinni tusagassiuutit Danmarkimi partiit qanoq isumaqarnerannik apersuipallapput. Tassaniippoq qanoq silarsuaqarneq aamma paasinnittaaseqarneq. “Nunaqavissut” “nungusaanermik” taarserneqarsimanera ulloq manna tikillugu ingerlavoq, aamma tusagassiortut kalaallisut paasisinnaasutuat akornanni danskisut nutserniarneqarsimanera suli aallaavigineqarpoq.

Paasisimagaanni “uanga” saassunneqarpunga, taava taamak qisuariartoqassappat tupinnanngilaq. Tassami nunaqavissutut misigisimanngikkaanni oqariartuut avaanngunassaaq, immikkoortitsiniarnertullu paaseqqajaaneqassalluni.

Oqaatsit qanoq paasineqarnissaat assigiinngitsumik sammiveqartittarparput. Kisianni Nunarput inunnik ussassartitsiniarluni assinganik iliorsimassagaluarpat qulequtsersimassagaluarparput “Hans Enoksen suliffeqarfinnik politikikkut aqutsinerorusuppoq”. Isumaa tassunga sangutinneqarsinnaavoq, pingaartumik isumaqatissarsiorluni sunniiniarlunilu tusagassiorneq ingerlanneqarsimappat. Nunaqavissuugatta ataasinnguamilluunniit “nunaqavissut” tupinnartuliarisinnaanngilavut.

Pineqartoq tassaavoq nunaqavissut (uagut maani najugallit) atorneqassasugut. Allamik naamik.

 

%d bloggers like this: