Naalagaaffik – qanoq ililluta pilersissavarput?

atuartartut_allagaat_2Allattoq: Ole Thorleifsen, Partii Naleraq 

Maannamut killiffitsinni Siumut, Inuit Ataqatigiit aamma tupaallannanngitsuunngilaq Nunatta Qitornai, 2021-mi Naalagaaffinngornissaq akerleralugu qisuariartarput. Partii Naleraq kisimi oqariartuuteqarpoq Kalaallit Nunaat ukioq 2021 naleraralugu naalagaaffinngorsinnaasoq.

Kalaallit Nunaat pillugu Namminersorneq pillugu inatsimmi 2009-imi atuutilersumi, aaliangersarneqarsimavoq Danmarkip nunatsinnut ataatsimoortumik tapiissutai allanngortinneqartaratik ukiumiit ukiumut ingerlassasut. Taassumalu avataatigut akisussaaffiit Danmarkip tigummisai Kalaallit Nunaata nammineerluni aqulissagunigit, ingerlatsinermut aningaasartuutit Kalaallit nammineq aningaasalersussagaat aaliangersakkanut ilaapput.

Danmarkip nunatsinnut ataatsimoortumik tapiissutai ukiumut 3.5 milliardit koruuninik naleqarput, akisussaaffiillu nunatsinniik ingerlanneqalersinnaasut, Danmarkip ukiumut 342 millionit koruuninik aningaasartuutigisarpai. Uani pineqarput akisussaaffiit aasigiinngitsut 26-it, takkulu ilagat eqqartuussiveqarnermut tunngasut, pinerlussimasunik isumaginninneq, politiit, selskabinut naatsorsuuserinermut kukkunersiuinermullu tunngasut, imarsiornermut tunngasut, umiartortunut tunngasut kiisalu tunisassiat avammut nioqqutiginerinut nakkutilliinermut tunngasut.

Tunngaviusumik inatsit, nunamut innuttaassuseq, eqqartuussisut qullersaat, nunanut allanut, illersornermut sillimaniarnermullu politikki kiisalu aningaasarsiornermut politikki Kalaallit Nunaannit akisussaaffigilerneqalersinnaanngillat, Danmarkip taakku akisussaaffigiinnarusuppai, taakkulu ukiumut 400 millionit koruunit sinnilaarlugit naleqarput.

Maannamut Danmarkip nunatsinnut ataatsimoortumik tapiissutai atorunnaarpata nunatsinni aningaasarsiornermut kingunerisinnaasai misissorneqartarput, taakkulu oqariartuutsigisarpaat, Kalaallit nunaat aatsaat ukiut 20-t 50-lluunniit qaangiuppata aningaasarsiornertigut taperneqarani nammineerluni ingerlatsilersinnaasoq.

Maluginiarpara misissueqqissaartut inerniliinerminni oqariartuutigisaraat allaffissorneq nunatsinni ukiumut tunisassiornerup nalingata 75 procentiatut annertutigisoq, 50 procentimut appartinneqassasoq, inuussutissarsionermut ingerlataqartut annertusarneqassasut, inuussutissarsiortut annikinnerusumik kaaviaartitallit ikilisarneqassasut, suliffissuillu angisuut pisariaqartinneqarnerulissasut. Oqariartuutit ersersiinnarpaat maanna suliffiutillit avataaneersut nunatsinni aningaasarsiortutut inissisimanertik pisortanit aningaasaliivigineqarlutik suli annertusarusukkaat.

Danmarkimi Socialdemokratit siulittaasuat, Mette Frederiksen, 2018-mi marsip 23-ani KNR-kkut issuarneqarpoq, Kalaallit Nunaat namminiilivinnissamut siunertaqarluni suliniuteqalerpat Danmarki ikiuunnissaminut piareersimasariaqartoq. Tamanna tusaqqaarlugu iluatinnartutut nalilerneqarsinnaavoq, kisiannili danskit suleqatigisarnerini nalinginnaasuuvoq, imminnut salliutillutik, annerpaamillu pissarsinissartik anguniarlugu suliniuteqartartut, taamaattumik nunatta namminiilivinnissaa anguniarlugu suliaqarnermi aallaqqaataaniit peqataanissaat mianersuulluinnartariaqarpoq.

Isumaginninnerup, meeqqat atuarfiata, ilinniartitaanerup peqqinnissaqarfiullu ingerlanneqarnerisa akissaqartittuarnissaat isumannaarusupparput, taamaattumik Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut namminiilivinnissamik siunertaqarnerat isumatusaarnerunngilaq, tassami aningaasartuutit amerliartuinaavipput, aalisarnerlu kisiat annertunerusumik nappatigalutigu. Maanna inissisimanerput aallaavigalugu periuserlu innersuunneqartoq malillugu suliniarutta ukiorparujussuit suli kalaallisut oqaluttugut inuiattut erloqisitatut, naqisimaneqartutut inissisimassaagut.

Oqaatsivut, kulturerput naleqartitagullu pingaarnerutillugit ingerlalissagutta, tunngaviusumik inatsit, nunamut innuttaassuseq, eqqartuussisut qullersaat, nunanut allanut, illersornermut sillimaniarnermullu politikki kiisalu aningaasarsiornermut politikki, Kalaallit Nunaata tamakkiisumik akisussaaffigilertariaqarpaa. Ima paasillugu Naalagaaffinngornissaq sukkanerpaamik anguniartariaqarparput.

Naalagaaffinngorniarnermik anguniagaqarneq aningaasarsiornertigut namminiilivinniarnermiit annertuneruvoq, piviusorsiornerullunilu. Aningaasarsiornertigulli namminilivinneq aatsaat Naalagaaffinngornertigut anguneqarsinnaavoq. Naalagaaffittut illersornermut sillimaniarnermullu politikki kiisalu aningaasarsiornermut politikki Kalaallit Nunanni akisussaaffigineqalerpata, illersornermut sillimaniarnermullu nunanullu allanut niuernermut tunngatillugu uagutsinnut iluaqutaasumik isumaqatigissuteqarsinnaalissaagut.

Sermitsiami 2017-mi maajip 31-ani aamma 2017-mi juunip 15-ani Danmarkimi statsministerip oqaatigaa Kalaallit Nunaat tunngaviusumik inatsiseqalerpat ataatsimoortumik tapiissutit peerneqassasut. Taamatut oqaaseqarnermini Danmarki sinnerlugu oqariartuutaanera ersersippaa; inuiaat kalaallit nunaminni nammineq oqartussaalerniarneranut Danmarkip naalagaaffia akerliusoq.

Naalagaaffiit peqatigiit Charterianni ima allaqqasoq issuaavigalugu ilannguppara:

”Anguniakkanut Naalagaaffik akerliulluni iliuuseqarpat, inuiaallu nammineq aaliangiisinnaanermut pisinnaatitaaffeqalerniarnerat akornusersorpagu, charterip siunertaa tunngaviilu naapertorlugit, inuiaqatigiit ikiortissarsiorlutik saaffiginnissinnaapput, ikiorserneqassallutillu.”

Kalaallit inuiattut Naalagaaffiit Peqatigiinnit akuerineqarput. Naalakkersuisut partiillu allat namminiilivinniarnermik siunertaqarnerat, Charteri naapertorlugu nunatsinni pissutsinnik allannguiniarani pissutsinik ingerlatsiinnarnissamik akuersaarnertut oqariartorneruvoq. Aatsaat inuiattut nunagisami pissaaneq tamaat tiguniarlugu ataatsimoorluni oqariartoraanni, namminerlu nuna tamaat oqartussaafigilerniarlugit nalunaarutta, pimoorullugu naalagaaffinngorniartugut paasissavaat. Inuiaqatigiittut naalagaaffinngornissamik anguniagaqartariaqarpugut, alloriarnermilu tassani Naalagaaffit Peqatigiit (NP) saaffigineqarunik ikiuutissallutik nalunaarusiami uppernarsarpaat.

Isumaginninnerup, meeqqat atuarfiata, ilinniartitaanerup, peqqinnissaqarfiullu alloriarnermi akissaqartittuarnissaat isumannaarniarlugu aningaasarsiornikkut aaqqissuussinermik nutaamik pisariaqartitsivugut, kiisalu pisortani allaffissornerup nunatsinnut naleqquttumik annikillisarnissaanut aaqqissuussinissatsinnut aningaasartuutissat matussuserneqarnissaannik aqqutissiuinissamut ikiorserneqartariaqarpugut. Tassami allannguineq taamaattoq innuttaasunut aningaasarliornermik kinguneqassanngippat, nunarsuarmioqatitta aningaasatigut ikorfartortariaqarpaatigut, tassanilu aamma Danmarkip naalagaaffiat ikorfartueqataanissamut pisussaaffeqarpoq. Aaqqiissutissat siunertaqassapput, nuna inuiaqatigiillu siunissami imminnut nammassinnaasumik patajaatsumillu ingerlalernissaanut. Aalisakkat tunisat 6 milliardit koruuninik nalillit naleqartinnerulernerisigut, kiisalu isumaginninnermi allaffissornermilu suleriaatsit nunatsinnut naapertuussarnerisut aningaasartuutit appartinnerisigut alloriartoqarsinnaavoq.

Kiisalu nunatta illersorneqarnissaa imartatsinnilu nakkutilliinerit pillugit nunat allat assigalugit, NATO isumaqatigiissuteqarfigisinnaassallugu, soorlu aamma Danmarki taamaaliortoq. Inuussutissat imartatsinni pisagut nioqqutissiaralugit nunanut allanut nammineerluta niuerutigisinnaanngussavagut, Danmarkimut akikitsunngorlugit tuniinnartarnagit. Nunanit allanit akikinnersiorluta nioqqutissanik pisiortorsinnaassalissaagut, nunatsinni pisisartunut aningaasaqarnermullu iluaqutaasussamik. Allaffissornitta akisuup annikillisarnissaanut aaqqissuunissaanut periarfissaqalissaagut, naleqartitagut, oqaatsivut kulturerpullu aallaavigalugit. Kalaallisuinnaq allaffissorneq ingerlanneqalissaaq, tamatumalu kinguneranik aningaasartuutit appartinneqassallutik.

Isumaginninnerup, meeqqat atuarfiata, ilinniartitaanerup, peqqinnissaqarfiullu ingerlanneqarnerisa akissaqartittuarnissaat isumannaarniarlugu Naalagaaffiit Peqatigiit 1945-mi nalunaarusiaat (Charter) malillugu Naalagaaffinngornissamut suliuniutit aallartittariaqarput.

Inatsisartunut qinersineq naammassippat Naalakkersuisut inatsisartullu inissitsiterpata piumasarissavarput Naalakkersuisut Naalaaffinngornissamut suliniutit aallartissagaat, tunngaviusumik inatsit naammassiniarneqassasoq suliniarnermilu innuttaasunik peqataatsinerup annertusarnissaa aallartissagaat. Kiisalu Naalagaaffiit Peqatigiinnut saaffiginnissasut, Naalagaaffinngornissamut ikorfartorneqarnissamik kissaateqarluta, inuiattut nammineq nunap ingerlanneranut tamakkiisumik aalianngiisinnaanissamik anguniagaqarnitsinni.

Partii Naleqqap anguniarpaa Kalaallit Nunaata naalagaaffinngornissaa. Ukioq 2021 nalerarissallugu naapertuuppoq, taamaattumik avissaartuunnata siunnerfik inuiaqatigiit tamatta ataatsimooruttariaqarparput.

 

Aaqqissuisut

Nunarput pillugu sammisaqarfik

%d bloggers like this: