Naalagaaffiit Peqatigiinnut ilisimatitsineq, kalaallit savalimmiormiullu maluginngitsoorpaat


atuartartut_allagaat_2Allattoq: Zakarias Wang, Savalimmiut.

Danskit naalakkersuisuisa 1946-mi septembarip 25-ani Nunat Avannarliit Killiit naalakkersuisutuaat, Savalimmiuni Thorstein Petersenip naalakkersuisui, uppitinnissaanut iluatsitsiffigaat. Kisianni danskit naalakkersuisuisa ilisimalluinnarpaat, inuiaat akornanni aamma naalagaaffiit iluanni pissutsit allanngorsimanngitsut.

Danskit Naalagaaffiisa Suleqatigiiffiat suli atajuarsinnarpoq, aamma 1946-mi septembarip 14-ani Savalimmiuni naalagaaffeqatigiinnerup atorunnaarsinneqarnissaa pillugu naalakkersuisut innuttaasunut taasisitsinermik neqerooruteqarnerat, qanorluunniit avaqqunneqarsinnaanngilaq. Danskit naalakkersuisuisa nalunngilluarpaat, Nunat Avannarliit Killiit iluminni ingerlanneqarnerinut akulerunnissaminnut pisussaaffilerneqarsimanatik, aamma apeqqutini nunanut allannut tunngassuteqartuni Nunat Killiit Avannarliit aperisimatinnagit iliuuseqaqqusaannginnertik ilanngullugu.

zakarias_wang_2
Zakarias Wang.

Taamaattoq naalakkersuisut toqqarpaat inatsisit pisinnaatitaaffiillu avaqqutaarluinnarlugit Nunat Avannarliit Killiit akuleruffigiuarnissaat, aamma allamik toqqammavissaqaratik, taamani 1848-mi marsip 22-ani Danmarkimi Moltkep naalakkersuisunik uppititsilluni pissaanermik tigusinera toqqammavigalugu.

1946-mi septembarimi Savalimmiuni  inunnik taasisitsereernerup kingorna ullut arfinillit ingerlareersullu  naalakkersuisut akuliunnerat aallartippoq, taamani Andreas Møllerip Savalimmiut Lagtingianut allagarisimasaanik ministeriuneq oqarasuaatikkut atuffassereerluni ilisimatitsimmat, namminerisamik naalakkersuisuliornissaq pinavianngitsoq, aamma naak 1848-mi marsip 22-aniilli tamanna piumasaqaataagaluartoq. Maanna Nunat Avannarliit Killiit ilaata pisinnaatitaaffitsik taasinermikkut takutimmassuk, sakkutuulersuilluni Lagtingi 1946-mi septembarip 25-ani soraarsinneqarpoq, soorluttaaq 1851-imi aggustusip 9-ani Islandimi Althingi taamak pineqarsimasoq.

Tamakku saniatigut danskit naalakkersuisui,naalagaaffiit innuttanut pisussaaffii unioqqutillugit akuleruttuarsinnarput. Danskit atorfilittaat Nunat Avannarliit Killerni suli atuutsinneqarput, Kalaallit Nunaanni Den Kongelige Grønlandske Handel ilanngullugu, aamma tapiissutit Savalimmiunut isaajuarsinnarput. Naalagaaffiit innuttanut pisussaaffiinik unioqqutitsilluni akulerunnerit tamakku tapersersortissarsiornermik siunertaqarput. Unionstraktati unioqqutillugu iliornerit tamakku, danskit naalakkersuisuinut nutaamik siunertalersuinermik kinguneqartitsiffiunngilaq.

Savalimmiuni taasisitsineq danskit naalakkersuisuinut tupatsitserujussuarpoq, tassalu Nunat Avannarliit Killiit innuttai taasisinnaatitaasutuat Danmarkimik naalagaaffeqateqarnertik 1946-mi septembarimi itigartitsissutigimmassuk. Tassani erseqqissivoq, Savalimmiuni Thorstein Petersenip naalakkersuisuisa namminersulernissamik sorsuuteqarnerat ima isumaqalersinnaasoq, Kalaallit Nunaat aamma Savalimmiut naalagaaffeqatigiinnit anisut. Danskit naalakkersuisuisa annilaangaarlutik siunersivaat, Nunat Avannarliit Killiit avissaartuutillugit peqatigiinnaveersaartillugillu aqussimaneri naammattumik sakkortusaarutigisimanngikkitsik. Ilami qanoq issava pisinnaatitaaffeqanngivissutut inissisimannginnertik kalaallit ilisimalissagaluarpassuk, killormulli Nunat Avannarliit Killiit innuttai allat assigalugit naligiissitaallutik, soorlu savalimmiormiut taamak pineqartut, aamma allaat qulaatigut nunat taakku akornanni innuttaqarnerpaallutik aamma Danmarkimut tunngatillugu naligiittut inissisimallutik?

Danskit naalakkersuisuini ajornartorsiummut ilisimannittoq tassaavoq angut ataaseq, tassalu nunanut allanut naalakkersuisoq Gustav Rasmussen. Kisianni iliuuserisassamisut toqqagaa tassaavoq, savalimmiormiut aamma kalaallit suleqatigiilernissaanik pinngitsoortitsiniarnissaq.

1946-mi novembarimi, Savalimmiuni taasisitsinerup kingorna qaammatit marluk qaangiummata, danskit nunanut allanut ministereqarfiat Naalagaaffiit Peqatigiinnut saaffiginnippoq ilisimatitsissutigalugu, Danskit Naalagaaffiat nunamik imarsuup akianiittumik namminersortuunngitsumik ilaqartoq, taannalu taaguuteqartoq “Grønland”.

Gustav Rasmussenip nunanut allanut tunngatillugu taamak iliuuseqarnera sunik toqqammaveqartinneqarpa?

Danskit naalakkersuisuisa ilisimavaat, taamak nalunaaruteqarneq naalagaaffiit innuttanut pisussaaffiinik unioqqutitsinerusoq. Uani pineqartoq tassaavoq nunat allat pillugit politikimut iliuuseqarneq, tamannalu unionstraktati naapertorlugu naalagaaffeqatigiinni ilaasortanit ataatsimoorullugu isumaqatigiissutigineqartussaavoq, imaappoq Nunat Avannarliit Killiit aamma Danmarkip naalakkersuisui Kalaallit Nunaata nunasiaataanera pillugu isumaqatigiillutik Naalagaaffiit Peqatigiinnut ilisimatitsisussaapput. Kisianni taamaallaat Kalaallit Nunaata nunasiaataanera kisiat ilisimatitsissutiginagu, aamma danskit nunasiaatigigaat ilanngullugu ilisimatitsissutigineqarpoq.

Qanoq ililluni Kalaallit Nunaat, Nunat Avannarliit Killerni inoqarfiunerpaaq, aamma naalagaaffiusoq ataaseq Danmarkimut naligiittut inissisimasoq, danskit nunasiaatigilersimagamikku? Qanga qanorlu tamanna pigami? Kialluunniit maannamut tamanna nassuiaateqarfigisinnaasimanngilaa.

Kisianni Gustav Rasmussenip anguniarsimasaa tassaagunarpoq, kalaallit savalimmiormiullu akornanni attassuteqartoqalernissaa pinngitsoortinniassallugu. Maanna nutaamik savalimmiormiut Lagtingianut isumaqatiginninniartoqartussanngorpoq, aamma tassani pinngitsoortissallugu pingaaruteqartoq tassaavoq, kalaallit savalimmiormiullu ataatsimoorussaminnik nipeqalinnginnissaat. Taamaaliorpatami  navianartoq tassaavoq, avaqqunneqarsinnaanngitsumik inatsisitigut illersugaallutik Danmarkimut naligiittut inissisimanertik ilisimalissagaat. Kisianni danskit naalakkersuisuisa inuiaat taakku avissaartillugit inissisimatissinnaagunikkik, taava immikkoortillugit ajugaaffigineqarsinnaassapput, tassami avissaarsimasutut inissisimatillugit piumasaqaatiminnik apuussisinnaanngillat.

Arajutsisitsilluni danskit naalakkersuisuisa Naalagaaffiit Peqatigiinnut iliuuseqarnerat, kalaallit savalimmiormiullu maluginngitsoorpaat. Kisianni pisoq naalagaaffiit innuttanut pisussaaffiinik unioqqutitsinerummat, Nunat Avannarliit Killiit inuiattut inissisimanerannik allanngortitsinngilaq. Pisoq annertuumik nunat taakku iluanni pissutsinut akulerunneruvoq, tamannalu danskit naalakkersuisuisa Bergenimi 1450-imi aggustusip 29-ani unionstraktatimut atsiornerminnut atatillugu imminut pisussaaffilernerannut akerliuvoq.

1946-mi septembarip 25-ani Savalimmiut naalagaaffeqatigiinniit anisinnaanerat Danmarkip pinngitsoortissimavaa, taamaattumillu unionstraktati suli atuuppoq, aamma taamaakkami danskit naalakkersuisui Naalagaaffiit Peqatigiinnut ilisimatitsissuteqarnissaminnut pisussaaffilerneqarsimanngivipput.

 


Zakarias Wang Savalimmiut aamma Kalaallit Nunaat sammillugit naalagaaffinni inatsisit tunngaviusut atortinneqarnerannut aamma naalagaaffiit innuttanut pisussaaffii pillugit peqqissaarussaqarluni ukiorpassuarni suliaqarsimavoq, namminerlu naalagaaffiit pissusiinik (cand.scient.pol.) ilinniagaqarsimavoq.