Inuit sisamat New Yorkimi. Minik ataatami saniani nikorfavoq. Assi: The Harper Collection

Minik, ‘the New York Eskimo’ – ilisisuusaarnerlu

Allattoq: Kenn Harper, atuakkiortoq

1986-imi atuakkamik saqqummersitsivunga, “Ataatama timaa qaassiuk: Eskimuu New Yorkimiu Minik pillugu oqaluttuaq”. Iqalunni suliffeqarfiutiga Arctic Venture aqqutigalugu atuagaq nammineq saqqummersippara. Tupaallaatigisannik nammineq saqqummersitaagaluarluni atuagaq ingerlalluarpoq, aamma arlaleriarluni naqiterteqqinneqartarpoq.

Taava 2000-mi Amerikami saqqummersitsisartut, Steerforth Press, atuagaq naqiteqqillugu saqqummersippaat. Ullumikkut atuagaq oqaatsit qulingiluat atorlugit saqqummersinneqarsimalerpoq: Tuluttut, franskisut, tyskisut, spaniamiusut, danskisut, kalaallisut, japanimiusut, koreamiusut aamma tyrkiamiusut.

Minik Amerikamiusut atisalersorsimasoq. New York City, 1897. Assi: The Harper Collection

Minik pillugu oqaluttuaq saqqummersinneqaqqaarmalli ukiut ingerlanerini alianartumik inuuneqarsimanera pillugu annertunerusumik paasisaqalersimavunga. Siorna atuagaq sammeqqippara, paasissutissallu nutaat ilisimalersimasakka ilanngullugit. Atuagaq annertusillugu siorna septembarimi saqqummersinneqaqqippoq, aamma nutaamik taaguuserlugu: Minik, Eskimuu New Yorkimiu. Taaguutaata saniatigut takisuumik ilassuteqarpoq: Issittumi ilisimasassarsiortoq, Katersugaasivik aamma inuiaat Inuit killuussineqarnerat.

Minik pillugu oqaluttuaq piviusumik tunngaveqarluni Kalaaleq inuusuttoq pineqarpoq, arfineq-marluk missaani ukioqarluni ataatani Inuillu allat Kalaallit Nunaata avannaarsuaneersut ilagalugit New Yorkimut aallarunneqarpoq, aallarussisorlu tassaavoq Amerikamiu ilisimasassarsiortartoq Robert Peary, tamannalu 1897-imi pivoq. Peary’p anguniagaa? Pinngortitaq pillugu Amerikami katersugaasivimmut tunniuneqarnissaat.

Siulittuutigineqareersinnaassutut qaammataaluit ingerlaneranni sisamat toqupput, Miniup ataataa ilanngulluni. Angut alla inuusuttoq aniguisimasoq ukiup tulliani avannaanut utertinneqarpoq, kisianni Minik USA-mi ukiuni tulliuttuni aqqaneq-marlunni najugaqartinneqarpoq.

Ilaqutariit William Wallace’ikkut najugaqarfigai, taanna katersugaasivimmi illorsuaq pillugu nakkutilliisutut atorfeqartoq. Minik ilinniartinneqarpoq. Nalunneq ilinniarpaa aamma hesterneq nuannareqaa. Annermillu nuannarisaa tassaasimavoq baseball, aamma inuusuttuaraanermini golfernermik aallutaqarsimavoq. Naak timikkut aallussaqartuaraluarluni napparsimakuluttarpoq, aamma akuttunngitsumik napparsimmavimmi innangasarluni inuuvoq.

1901-imi pissutsit allanngorput. William Wallace katersugaasivimmit soraarsitaavoq – illuliortartunit akilerlugu peqquserluuteqartinneqarsimavoq. Ilaqutariit sakkortuumik inuuneqalerput.

Morris Jesup, katersugaasiviup siulittaasua pisoorsuaq, Wallacemut neriorsuisimasoq Miniup ilinniarnera aningaasalersorniarlugu, nukappiaqqamut ikiuiumajunnaarpoq. Taava 1904-mi Wallacep nulia, Miniullu asaqalugu anaanarsiaa, toquvoq. Eqqumiikkaluartumik Wallacep nammineq ernini ilaquttaminut isumagitinniarlugu aallartippaa, kisianni nammineq Minik najugaqatigiuarsinnarlugu. Kisianni tassa maanna piitsutut inuuneqalerput.

1906-imi pissutsit ajorseriarput, imaanngitsut aningaasaqarniarnikkut, kisianni misigissutsikkut. Minik paasisaqarpoq, tassalu ataatani 1898-imi toqummat kingorna ilisaasimanngitsoq. Taarsiullugu neqaajarneqarsimavoq, saarngilu Amerikami pinngortitaq pillugu katersugaasivimmi tamanut isiginnaagassiarineqarlutik inissinneqarsimapput.

Atuakkiortoq Kenn Harper. Assiliisoq: Ottawa International Writers Festival

Kisianni qanoq tamanna pisinnaagami, Minik eqqarsarpoq. Ataatani ilisaammat nammineq najuuppoq. Taava qanoq ililluni ataatami saarngi katersugaasivimmi igalaassat iluannut inissinneqarsimasinnaagamik?

Paasisaq annilaarnarsimavoq. Katersugaasivik ilisisuusaarsimavoq, siunertatuarineqartorlu tassaasimavoq Minik eqqarsartinneqassasoq, ataataa ilisaasimasoq. Inuit Miniup tatigisimasai tamarmik peqquserlussimapput, aamma inuiaqatigiit pissusiinik misissuisartoq tusaamasaq, Franz Boas ilanngulluni, aamma Miniup ataatarsiaa asaqisaalu, William Wallace.

Kingorna William Wallace pisoq alianartoq pillugu nassuiaateqarpoq. Taanna oqarpoq: “Unnuk taanna ilisimatuut peqqusinerat naapertorlugu arlaqarluta katersugaasiviup inissisimaffianut katersuuppugut, tassanilu orpimineq inuttut takissuseqangajattoq saatsinniippoq. Taanna atisanik poortorneqarsimavoq, kiinarpak illuatungaanut ikkunneqarsimavoq sunalu tamarmi piareersimasutut isikkoqarpoq.”

“Tarrajussineq ilisiffissatut toqqarneqarsimavoq, aamma inunnit aqqusinermi ingerlasunit malugineqarpallaalernissaq ernumassutigineqarsimavoq… Aamma nukappiaraq susoqarneranik paasisaqannginnerussaaq. Ilisisussat nalunngilaat pisoq sukkasuumik nipaatsumillu naammassineqartariaqartoq, taamalu unnukkiartulermat Minik katersugaasiviup inissisimaffianut ornigutsinneqarpoq, tassanilu toqusimasuusaartitaq eskimuut ileqquat naapertorlugu nunami inissisimavoq, ujaqqallu toqusimasup qaavanut iliorarneqarsimapput.”

“Minik qialluni nikorfatillugu, katersugaasivimmi sulisut ungalusillutik uninngapput pisorlu isiginnaarlugu. Iliuuserineqartoq iluatsippoq. Nukappiaraq pasinninngilaq…”

Kisianni kingorna susoqarsimanera paasivaa, aamma annilaarujussuarpoq. Ataatami saarngi katersugaasivimmit peerneqarnissaat sulissutigalugu aallartippaa. Tassanngalu atuakkiama siulliup taaguutaa pisuuvoq; “Ataatama timaa qaassiuk” qulequtaralugu pisimasoq aviisimi takisuuliaralugu allaaserineqarpoq, allaaserisami sammineqarluni Miniup ataatami amiakkui ileqqorissaartumik ilineqarnissaanik kissaateqarnera. Kisianni iluatsitsinngilaq. 1909-mi Amerikami inuusimanini pakatsissutigalugu Kalaallit Nunaata avannaanut uterpoq.

Angerlarami Minik soorluuna aalisagaq immamiit qaqinneqarsimasoq. Inuit oqaasii naluai, aamma piniarneq ilisimasaqarfiginngilaa. Kisianni ilaqutaminit ilinniartinneqarluni – taakkununnga ilaalluni angakkoq Soqqaq aamma Peary’p avannaarsuanut angalaqataani Inuit akornanni siulersortaasimasoq Uutaaq – ilinniartitsisoralugit sukkasuumik ilikkalertorpoq. Amerikamiut ilisimasassarsiortut allat ukiut pingasut qaangiummata tikimmata, Minik nutserisutut angallassisutullu atorfissaqartinneqalerpoq.

Miniup inuunera paasiniartillugu, Qaanaami Siorapalummilu utoqqaat arlallit oqaloqatigisarsimavakka, taakku Minik inuusutsillutik ilisarisimasimavaat. Pinngitsoqaratik unnersiutigisarpaat Minik qanoq sukkatigisumik Inuit oqaasiinik ilikkaqqissimanera aamma piniarnermik qanoq sungiusipallatsigisimanera.

Kisianni, Amerikami najugaqartilluni Kalaallit Nunaannut angerlarsertarsimalluni, maanna Kalaallit Nunaannut utersimalerami New Yorkimut angerlarsertalersimavoq. 1916-imi kujammut uterpoq. Ukiut marluk qaangiummata nuallussuarmik nunarsuarmi tamani atugaasumit eqqorneqarluni toquvoq. 28-t missaanik ukioqarpoq. New Hampshiremi iliveqarpoq, Canadap killeqarfiata kujatinnguani.

Oktobarip 29-ani Miniup toqunerata kingorna ukioq 100-t qaangiussimassapput. Ulloq taanna inuunera pillugu eqqaaniuteqarnissamut atussallugu tulluassaaq, taassuma sapiissuseqarsimanera aamma akiuussinnaassuseqarsimanera pillugit.

Aaqqissuisut

Nunarput pillugu sammisaqarfik