Kiffaanngissusera tiguneqarsinnaanngilaq

Nunatsinni oqallinnerup iluani malinnaasut eqqaamajunnarsissavaat, ukiup ataatsip matuma siorna, Najaaraq Møller facebookikkut oqaaseqarsimanini pissutigalugu aalassatsitserujussuarmat.  Pineqartoq tassaavoq kalaallisut oqaatsit ilinniarneqarnissaanik piumasaqarnera.

2017-mi apriilip 12-ani unnukkut Najaaraq Møller facebookikkut imatut allappoq:

“Paasisinnaanngilluinnarpara kalaallit danskisut oqaasillit tamaani tikilluaqqusaanngitsutut misigalutik meerujunnerat. Uagutsinnut danskisut oqalulluarsinnaanngitsunut ilinniarfimmi sukataarnerusariaqartartuusunut ataqqinninnginnerulluinnarpoq. Ilissimi akeqanngitsumik oqaatsivut ilinniariaannaavasi ilissilu pillusi ilaatigut naammagittaalliortarnerput meerujuutiginagu ataqqinninnerulerniaritsi. Oqaatsivut ilinniarniarsigit”, Najaaraq Møller ilaatigut allappoq.

Allannerata kingorna sorpassuit pilerput. Facebookimi sakkortuumik inuttaa appisaluunneqarpoq, naallu ilaat pineqartumut paasinnikkaluartut, malunnartumik allat nipitunerupput. Ingerlaannarlu oqaatsit pineqaratik kina kalaaliunersoq, avissaartuutsitsineq allallu assigisaat pineqalerput.

Kalaallisut oqalunnissaq pingaarpoq
– Uanga nammineq aqqusaarnikuuara oqaatsitigut angummassinnaannginneq meeraalluni qanoq ilungersunartigisinnaanersoq. Peroriartorama kalaallisut oqaluttuullunga danskisut oqalulernissara ilinniarniarsarisimaqaara. Taamaattumik isumaqartuarsinnarpunga, tamatta maani najugaqarusuttuusugut aamma kalaallisut oqalunnissaq pingaartinnerusariaqaripput, Najaaraq Møller oqarpoq.

– Maani najugalinnut kalaallisut oqalussinnaanngornissamik piumasaqarpunga. Takorloorsimanngisaannarpara apeqqut pillugu taamarsuaq inuit qisuariassasut. Oqariartuutiginiagara tassaasimavoq maani nunami najugaqarniaruit, taava oqaatsit atorneqartut ilinniarukkit tamatsinnut angusaqarfiunerussasoq. Tamanna isumaqanngilaq taava oqaatsit allat ilinniarneqassanngitsut.

– Uanga takorloorsimanngisaannarpara nunanni maani oqaatsikka allanut piumasaqaatigilissallugit. Kisianni pissutsit piviusut taamaapput. Ullumikkut suut tamarmik danskisut allassimapput, sumulluunniit iseruit danskit oqaasii atorlugit suut tamarmik allaqqapput. Taamaakkami annertuumik equngasoqarpoq, aamma tamanna pissutigigunarlugu inersimasunngorama eqqarsartalersimavunga, oqaatsitta atorneqarnissaat piumasaqaatinut ilaatinneqarnissaat sulissutigisassaasoq, Naajaraq oqarpoq.

Immaqa pisoq tassunga uniinnarsinnaagaluarpoq. Tassami facebooki aqqutigalugu sakkortuumik oqallinnerit takornartaanngillat. Allamilli pisoqarpoq.

Tusagassiuutit akulerupput
Aqaguani apriilip 13-ani Sermitsiaq.AG-p qulequtaq “Facebookimi oqallinneq: Kalaallisut oqaatsivut ilinniarniarsigit” saqqummiuppaa, tassanilu Najaaqqap allassimasai issuarneqarput, atuartartullu allaaserisap naqqani toqqaannaq saaffigineqarput: “Sammisaq pillugu illit qanoq isumaqarpit? Kalaallit danskisut oqaasillit oqaatsivut ilinniartariaqarpaat?”, aviisi aperivoq.

Pisoq pillugu Najaaraq kingumut qiviaraanngami kiffaanngissusiiagaanniarsimasutut misigisarpoq.

– Inuttut isummersinnaanera killeqartinngisaannarnikuuara. Inuiattut inissisimanerput soqutigisariuaannartuunikuuara, taamaattumillu inuiattut inissisimanerput eqeersimaarfiginiartuartarlugu. Ullumikkut inissisimaffiga imaappoq, nipangersagaasutut misigisimavunga. Naveerneqarneq annertooq piummat. Eqqarsaatigileraangakku uummatiga aallartarpoq, sooq kalaallisut oqaasillit Namminersorlutik Oqartussat ataanni illersugaannginnersut, akerlianilli kalaallit oqaatsitsinnik ilikkarnikuunngitsut pallinneqaqqusaanngitsut?

– Inuiaqatigiit aalassarrapput. Unali maluginiakkanni annerpaavoq, inuit anniarnerarlutik qisuariartut aalassassimaarujussuarnerat. Racistitut, niaqulaartutut, maajunnartutut, inuusussaanngitsutut, ingattarsertutut suunngitsutullu taajorneqarpunga. Allatamalu ilai tigulaariffigalugit inuit aalaterneqaassutigivaat, immikkut pisinnaatitaaffeqareersutut inissisimallutik perornertik allaat mamiagisutut ilusilerlugu saqqummikaarrallutik, tassa facebookikkut statusiliorrallutik, Najaaraq kingumut qiviarpoq.

– Amerlasuut ilassissaarrapput. Tamanna tupinnaqaaq. Ersarissitiinnarpaa inuiattut sumiinnersugut kikkullu qanoq eqqarsarnersut, Najaaraq Møller oqarpoq.

Paasinnittoqarpoq
– Ajortuinnaanngillalli. Paasivara inuppassuaqartoq uattulli misiginikuusunik. Saaffigitittaqaanga oqaluttuarfigineqarlungalu. Inuiaqatigiit ersersippaat kinaassuserput eriagineqaqisoq, tassanilu oqaatsivut inissisimaqaat. Taakkumi pillugit ilinniagaqarnissaq killilersugaasaqimmat. Naalli kalaallisuinnaq oqaasillit illersugaanerat? Sooq taakku naqisimajuassavagut? Tupigisaqaara inuusuttunnguit takorloorsinnaanngikkaat siunissami oqaatsitik atorlugit annertuumik ilinniagaqalersinnaallutik, Najaaraq oqarpoq.

Peqatigilerniartigut
– Isummanillu assigiinngitsunik ammaassiffigigaanni piumassusinittarput, kinami oqarpa kissaatit piviusunngorsinnaanngitsut? Annertuumik pitsaasumilli eqqarsaraanni piumassuseq kisimi nukiusarpoq. Uanga inuusuttortavut oqaatsit piinnarlugit killilersorusunngilakka. Ullumikkulli pissutsinik taamaattoqartitsisoqarpoq. Kiisali kalaallisut oqaasillit tamattaalluta illersulerniartigit, tamattami inuttut naleqarpugut, nuna inunnit naleqartitaammat, inuit naleqartimmassuk. Ingerlatseriuseq kalaallisut oqaaseqartunut eqaallisarlugu, ikinnerussutilinnut taamaaliuinnaqinata. Taakku eqaallisaanermut peqatiginiarlitigut, oqaatsitsinnillu ilinniarlutik. Piumasaqarsinnaaneq kakkaffigisimaqaat, uagut tamanna ullumikkumiit piginnaanerilerniartigu, Najaaraq Møller kaammattuivoq.

Qullersat akulerupput
Pisorli tassuga killinngilaq. Apriilip 21-ani Naalakkersuisunut ilaasortaq aamma Danmarkimi UNICEF-ip pisortaa tusagassiuutitigut akulerupput. Najaaqqap kalaallisut oqalunnissaq pillugu facebookikkut kissaataa aammalu  Sermitsiaq.AG aqqutigalugu sammeqqinneqalerpoq.

Naalakkersuisut tusagassiuutinut ilaatigut allapput:  “Tamatta isummatta anninnissaannut pisinnaatitaaffeqarpugut, taamaattorli kaammattuutigaara, oqallinneq Facebookimi allaniluunniit ingerlanneqaraluarpat, tunngavilersukkamik kinaassusersiunngitsumillu ingerlateqqullugu”, Naalakkersuisunut ilaasortaq ilaatigut allappoq.

UNICEF-i pineqartumut aamma ilannguppoq. Danmarkimi pisortaat ilaatigut allappoq: “Erseqqissarnerusinnaanngilarput Nakuusa nuna tamakkerlugu meeqqanullu TAMANUT, taakkulu soqutigisaannut ataatsimoorfiummat – oqaatsit, suiaassuseq, inuiaqatigiinni inissisimaneq, upperisaq kultuurilu apeqqutaatinnagit”, taanna Danmarkimiit allappoq.

Najaaqqap kissaataa, tassalu aamma kalaallisut oqalunnissamik ilinniartariaqartugut, akineqanngilaq.