Inuerukkiartortitsinissaq isumaqatiginagu nalunaarusiaq unitsinneqarpoq

Nunaqarfinnik illoqarfinnillu mikinerusunik matooraalernissap pilersaarusiorneqarlernissaa isumaqatigiissutiginagu 2016-mi Nuna tamakkerlugu Pilersaarusiaq unitsinneqarsimavoq.

Siumut aamma Partii Naleraq 2016-mi Nuna tamakkerlugu Pilersaarusiamut unitsitsiniartunngorsimapput. Tamanna maana KNR-p paasissutisanik pissarsisimanerata kingorna erseqqissivoq. Taamani naalakkersuisooqataasut, Demokraatit, naalakkersuisoqarfiani nalunaarusiaq suliarineqarsimavoq.

Aamma atuaruk: Avinngarusimasuni piniartuiaaneq Great Greenlandip annassutigissavaa

Isumaqatigiinngittoqarneralu pissutigalugu nalunaarusiaq Inatsisartunut tunniunneqanngilaq, taarsiullugu nutaamik nalunaarusiortoqarnissaa oqaatigineqarluni.

Isumaqatigiinngissutaasut ima allassimapput:

“2016-mi Nuna tamakkerlugu Pilersaarusiamut nassuiaammi innersuussutaavoq, tunaartaqarnerulluta, erseqqissuliamik ataqatigiissaagaasumillu ineriartortitsinitsinni tulliuttoq tunaartagissagipput, taagutilik ”sumiiffinni qitiusumik inissitsiterineq” uuminnga ”qalliut ersarissoq” salliutillugu “naaralaartitsivimmillu” salliullugu. Inuiaqatigiittut ineriartornitsinnut naleqqiullugu oqallinneq tamanna pingaaruteqarpoq.

Kiisalu suliassaqarfiit ataasiakkaat iluanni oqallinnernut naleqqulluni. Assersuutigalugu peqqinnissaqarfimmi siuariartoqareerpoq, erseqqissuliarineqarlunilu pingaarnersiuineq pisariaqartoq aalajangiunneqarluni, innuttaasut tamarmik assigiimmik pingaartinneqassasut, kisianni piginnaasat naapertorlugit nunap immikkoortuani sorlermi innuttaasut sullinneqartassasut. Suliassaqarfiit allat pingaarnersiuinermik anguniagalimmik tamatumunnga assingusumik suliaqarnikkut iluaquteqarsinnaapput. Oqallinnerni tamakkunani tulluassaaq najugaqarfiit ilusissaat
ilanngutissallugu.

Tamatuma saniatigut 2016-mi Nuna tamakkerlugu Pilersaarusiamut nassuiaatip innersuussutigivaa, ataatsimiititaliaq suleqatigiissitarluunniit piginnaatitsissummik tunineqassasoq, imatut suliakkerlugu: najugaqarfinni sorlerni sumiiffinni kiffartuussiviit inissinneqassanersut siunnersuusiussasut. Taamaalilluni ataatsimiititaliaq suleqatigiissitarluunniit, piginnaatinneqassalluni najugaqarfinni sorliit qaffasissumik sorliillu appasissumik inissinneqassanersut.

Peqatigitillugulu ataatsimiititaliaq suleqatigiissitarluunniit piginnaatinneqassallunilu aningaasanillu tunineqassalluni pilersaarusiorluni suliniuteqarnissaamut atugassanik, tassa najugaqarfiit appasissumik inissitaasut aaqqissuulluagaasumik torersumillu matuneqarnissaannut.”

Nalunaarusiami isaasalerneqarsimasut ima nassuiarneqarsimapput:

  1. Naaralaartitsivik (Fyrtårnsmodellen). Najugaqarfik qaffasissumut inissitaasarluni, suullu tamarmik najugaqarfimmi tassani inissinneqartarlutik.
  2. Qalliut ersarissoq (Glasurmodellen). Najugaqarfiit tamarmik naligiittut qaffasitsitaapput, suullu tamarmik naligiimmik najugaqarfinnut tamanut agguataagaasarlutik.
  3. Sumiiffimmi qitiusumik inissitsiterineq (Lokal centralisering). Sumiiffimmi najugarfiit arlallit qaffasitsitaapput, suullu tamarmik najugaqarfiit qaffasitsitat akornanni tulleriiaagaasarlutik.

Nalunaarusiaq una aqqutigalugu aaguk (13 MB).

Aaqqissuisut

Nunarput pillugu sammisaqarfik