Danskit naalakkersuisui ernumasut

Mittarfiliortitsinissanut tunngatillugu Kalaallit Nunaata Kinamut qissimigaarnera Danmarkip ernumassutigaa.

Kalaallit Nunaata mittarfinnik allilerillunilu sanaartortitsinissaanut tunngatillugu Kinamiit aningaasaliissussanik sanaartortussanillu ujartuinera, Danmarkimi naalakkersuisunut ernumatitsisoq oqaatigineqarpoq, aamma Kinap peqataatinnerasigut USA-mut tunngatillugu iligiinnerup innarlerneqarsinnaanera ernumassutigineqarpoq. Taama Reuters ippassaq allappoq.

Sanaartugassat allanngortinneqaratik ingerlanneqassappata, 3,6 milliardinik akeqassangatinneqarput.

Kalaallit naalakkersuisui siorna Kinamut tikeraarmata ilaatigut naapinneqarput China Communications Construction Co aamma Beijing Construction Engineering Group, tamarmik sanaartornermik nunamilu atortulersuinermik suliaqartartut.

Kalaallit Airports naapertorlugu, Kinamiut sanaartornermik ingerlatsillutik suliffeqarfiutaat soqutiginnittunut ilaalersimapput. Soqutiginnittut allat tassaapput Danmarki, Islandi, Canada, Pukkitsormiut aamma Savalimmiut.

Kalaallit Nunaanni Kinamiut iliuuseqarniarnerat Københavnimiit sakkortuumik akerlilerneqarpoq. Danmarkip USA-llu akornanni illersornissamut isumaqatigiissut 1951-meersoq naapertorlugu, USA killeqanngitsumik Kalaallit Nunaannik atuisinnaatitaavoq.

– Assut ernumavugut. Kinamiut Kalaallit Nunaanni susassaqanngillat. Iligisatsinnut, USA-mut, Danmarki akisussaaffinnik annertuunik kivitassaqarpoq, kinaanerminik isertuussisoq Reutersimut oqarpoq. Taanna Københavnimi naalakkersuisut allaffeqarfiini qaffasissumik atorfeqarpoq.

– Erseqqippoq Kinap Kalaallit Nunaannut appakaannissaa USA-p kissaatiginngikkaa. Danmarki tamanut tapersersuisuusaarsinnaanngilaq. Københavnimi naalakkersuisut Kinamiut pilersaarutaannik unitsitsisariaqarput. Taamaaliunngippata USA taamaaliussasoq qularnanngilaq, Dansk Folkepartiimeersoq, Søren Espernsen, oqarpoq.

Aaja Chemnitz Larsenili ernumannginneruvoq:

– Kalaallit Nunaanni Kinamiunut ersiortuunngilagut, aamma naak Københavni taamak pissusilersoraluartoq. Paasisariaqagaat tassaavoq Kalaallit Nunaat aningaasaliissutissanik pisariaqartitsimmat, tassungalu tunngatillugu Kinamiit soqutiginnittoqarluarnera malugisimavarput, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.

Kinap nunanut allanut ministereqarfia faxikkut ilisimatitsivoq “pineqartoq paasisinnaanngikkitsik”.

– Ulluni makkunani Kinap Danmarkillu akornanni niueqatigiinnissat ineriartortinneqarput, aamma Kina Danmarkip ilaannut nammineq naalakkersortumut, Kalaallit Nunaannut, ajunngitsumik suleqateqarpoq, ministeria oqarpoq.

 

Aaqqissuisut

Nunarput pillugu sammisaqarfik

%d bloggers like this: