Brexit: Atasinnaasumik aalisarneq qitiussaaq

Tuluit Nunaata EU-miit aninissaanut tunngatillugu sivisuumik naalakkersuisut qanoq aalisarnerup siunissami aaqqissuunneqarnissaanut piareersaateqarsimapput. Piareersaallu taanna nunanit allanit soqutigineqarluni malinnaaffigineqarsimavoq.

Maanna naalakkersuisut innuttaasunut ammasumik tusarniaaneq aallartippaat, tusarniaanerlu sapaatit akunnerinik qulinik ingerlanneqassaaq.

Tusarniaassutigineqartumi ilaatigut pineqarput, qanoq iliorluni Tuluit Nunaata sineriaani aalisartoqarfiit uummarsaqqinneqassanersut aamma imartamik nakkutiginninneq qitiulluni inissisimatinneqassasoq, tamarmik Tuluit Nunaata “nunarsuarmi siulersortitut” inissisimaneranik isumannaarisussat.

– EU-p avataani naalagaaffittut namminersortutut sinerialittullu inissisimalluni, imartamik pisuussutinillu aqutsineq tigoqqinneqassaaq, aamma naalagaaffinnut allanut isumaqatiginninniarsinnaaneq aqqutigalugu atasinnaasumik aalisarneq qulakkeerneqassaaq, naalakkersuisut allapput.

Piginnittut nunarpassuarnit pisuupput. Taakku siunissami qanoq inissisimassappat? Assilialiortoq: The Times

Pisassiissutinik tamakkiisumik agguaassisinnaatitaaneq ingerlanneqalissaaq, aamma nunarsuarmioqatigiit akornanni pisassiissutit naligiinnerusumik agguaanneqartarnissaat piumasaqaataasaaq. Ilanngulluguttaaq kinguaariit tulliisa aalisartuarsinnaanerat qulakkeerneqassaaq.

Ministeriunerup Theresa Mayip erseqqissarpaa, anguniagaq tassaasoq Tuluit imartaanik sutigut tamatigut nakkutilliilerneq aamma nunat allat imartaanut aalisariarsinnaanerit qulakkeerneqassasut.

Ikaarsaariarnermi Tuluit Nunaat malittarisassat atuuttut naapertorlugit ingerlatsissaaq, 2020-miilli namminersortutut ingerlalissaaq, taamalu aalisarsinnaanerit pillugit nutaamik aaqqissuussineq ingerlanneqalissalluni.

Tusarniaassutigineqartoq uani atuarsinnaavat.

 

Aaqqissuisut

Nunarput pillugu sammisaqarfik