Avinngarusimasuni piniartuiaaneq Great Greenlandip annassutigissavaa

2015-mi novembariugaa Namminersorlutik Oqartussat tunngavilersuutiminni ilaatigut taamak sammititsillutik tunngavilersuipput.

Great Greenlandip aningaasatigut 2015-p naalernerani ingerlanerlulereersimanera pissutigalugu atorfilittat Naalakkersuisunut oqaluuserisaqaqqusillutik piareersaapput. Pappilissani avammut nalunaarutigineqartussaanngikkaluani uteqqiasumik tunngavilersorniarneqarpoq, piniartut ameerniartarnerat qanoq iliorluni piiaavigineqassanersoq, tamaalilluni Great Greenlandip aningaasartuuttai ikilisarneqarniassammata.

Atuaruttaaq: Naalakkersuisuusimasoq paasissutissanik mianernartunik ingerlatitseqqittarsimasoq.

Great Greenlandi 1977-mi ‘Grønlandsgarveriet’-imik taaguuserlugu pilersinneqarpoq, kingornalu 1982-mi tamakkiisumik Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqalerpoq. Inuiaqatigiinni taamani oqallisaavoq, sooq pisortat suliffeqarfimmik taamaattumik ingerlatsissasut, tassami taamani Narsami Eskimo Pels ingerlanneqareermat. Eskimo Pels 2005-mi oktobarip 13-anni akiliisinnaajunnaarluni nalunaaruteqarpoq, kingornalu matulluni. Aallarteqqinniarneqartaraluarpoq kisianni iluatsitsiffiunngitsumik.

Oqaluttuarisaaneq eqqarsaatigalugu pisortat namminneq annerullutik ingerlatsisussatut amernillu pisiortortussatut inississimapput, tunngavilersuinermili eqqartorneqanngillat qanoq iliorluni imminut pisussaaffiliisimaneq naammassiniarneqassanersoq, aamma taakku mersortarfiit namminersortut pioreersullu eqqartorneqartut qanoq suliassamik tigusinissaat qulakkeerneqassanersoq, aamma sinerissami kikkut namminersortut mersortarfinnik aallartitsisussatut ilimasuutigineqarnersut.

Pineqartutuaavoq Naalakkersuisut kiffartuussinissamik nutaamik isumaqatigiissuteqassasut, taannalu isumaqatigiissut amernik pisiortornerup annikillisinneqarnissaanik siunertaqassasoq, soorlu pisiarineqanngittussat ima agguataarlugit: Qeqertarsuup Tunuani, Nunatta Qeqqani aamma Kujallermi natsit amii 2.200-t aamma Nunatta Avannaarpiaanni Kangianilu natsit amii 1.800-t. Taakku pingaartumik avinngarusimasuni najugaqartunut atuutsinneqarnissaat eqqartorneqarpoq, taamalu tunitsiviit sumiiffinnut anginerusunut eqiterneqarnerisigut 1,3 milliuuninik ileqqaaruteqartoqarsinnaasasoq, taakkulu Great Greenlandip ingerlanneqarneranut ilanngullutik atorneqassasut.

Amernik masattunik tigooraasuusimasut ilagaat Karl Petersen, taannalu oqarpoq pisimasoq pillugu eqqortittutut misigisimasimalluni.

– Ullumikkut ukiut qassissaat nunaqarfippassuarni amernik tigooraaneq uninngavoq, aamma tamanna paasiuminaatsittarsimavarput. Tassami tassanngaannaq amernik tigooraasut unitsineqarput. Massakkut uninngapput aamma nutaamik aaqqissuullugu isumaliutigineqaqqittariaqarpoq, tassami nunatsinni atukkat assigiinngeqimmata, Karl Petersen oqarpoq.

 

 

Aaqqissuisut

Nunarput pillugu sammisaqarfik

%d bloggers like this: