Pia Kjærsgaard Þingvellirimi juulip 18-ani oqalugiartoq. Assiliisoq: RÚV

Asasakka qallunaat, qujanaq aallartitassinnut

Ólafur Páll Jónsson, Háskóli Íslandsimi (universitetimi) filosofiimut professori, Islandip naalagaaffinngorsimaneranut 100-liilluni Þingvellirimi nalliuttorsiorsimaneq eqqartorlugu facebookikkut eqqaasitsivoq, qallunaat nalliuttorsiornermut sinniisussamissut aallartitaat eqqarsarnartoqartoq.

– Naalagaaffinngorsimanerput nalliuttorsiutiginiarlugu qallunaat Pia Kjærsgaard Þingvellirimut aallartippaat, ukiuni tusindini inatsisiliortoqarfigisimasatsinnut. Imminut aperisarpunga sooq naalagaaffik namminersortoq atatiinnarniarneripput – tamaani nunarsuup avannaanni inuuffigiuminaatsumi. Ajornannginnerussanngikkaluarnerluni Jyllandimut nuuginnarutta? Politiki amerlasuutigut suunngitsutut isigisarpara, tassami naammaannartumik silappaarissuseqarpunga aamma sakkortusaarniakujunneq atortanngilara. Taamaattoq nalliuttorsiornermut atatillugu imminut aperivunga: Nalliuttorsiutissaqarnerpugummi, Ólafur Páll Jónsson aallaqqaasiilluni allappoq.

Ólafur Páll Jónsson. Assiliisoq: Stundin.is

– Imaaginnarsimanngila inuit sakkortusaarniakujuttartut tunuliaqutissaqanngitsullu naalagaaffinngornissaq kissaatigisimagaat? Imminut pinngitsaalillutik qanga oqarsimasut: Sapinngilagut? Ilumut qaqugukkuluunniit sapinnginneq atugarisimanerparput? Tamakkuninnga qularuteqartarnera Pia Kjærsgaard Þingvellirimut appakaammat tammakaapput. Taassuma uppernarsarpaa, naalagaaffinngorsimanerput asuliinnaq pinerusimanngitsoq. Qallunaat naalagarsiorfigalugit ullumikkut inuunnginnera nuannaarutigilerpara, Ólafur Páll Jónsson allappoq.

Aamma atuaruk: Island naalagaaffittut 100-liivoq

– Piviusumik nalliuttorsiutigisarput tassaavoq nunasiaatitut inissisimalernissaq akueriumasimannginnatsigu. Qallunaallu aallartitaat tassaavoq, ilungersuullugu naalakkat inussiaatillu pillugit oqariartortartoq – inunnik immikkoortiterisoq. Isuma siaruartertagaa tassaavoq, inuit pissaanilimmik qulangersimaneqarnissaminnik pisariaqartitsisut. Taamaattumik uatsinnut kanngunarpoq – inuiannut Islandimiunut kanngunarpoq –  nalliuttorsiornermut Pia maannga aallartinneqarsimammat, Ólafur Páll Jónsson allappoq nangillunilu;

– Kanngunarnerpaavorli Danmarkip inuk taanna nunaminni pissaaneqarnerpaasutut maannga aallartissimammassuk. Soorluuna danskit inatsisiliortui oqarniartut, aamma taamak nalliuttorsiutissaqartiginngitsugut.

– Naalagaaffinngorsimaneq 100-nik ukioqalersimanera pillugu qaaqqusivugut. Inuit amerlasuut nalliuttorsiorneq demokratiimik nalliuttorsiutiginninnertut paasivaat. Demokratii tassaavoq inuit nammineq pinerat – imaanngitsoq kejseri kunngiluunniit. Ukiuni 26-ni kunngeqarsimavugut (1918-miit 1944-mut, aaqq.), tamannali oqaluttuaavoq allaq. Aamma kunngi sinnerluta atorfinitsitsisinnaasimanngilaq. Taamaattumik nuannappugut aamma demokratii nalliuttorsiutigaarput.

Kingorna  Ólafur Páll Jónssonip demokratiip naammattumik atuutsinneqartannginnera sammivaa, aamma Islandimi demokratii qanoq paasineqartariaqarnera ilanngullugu, nangipporlu:

– Demokratii puigorutsigu – imaappoq naligiinneq, ikinngutigiinneq aamma naapertuilluarneq naleqartikkunnaarutsigit – taava uagut nammineq inatsisiliortuvut Pia Kjærsgaarditut ittumik siulittaasoqalersinnaapput. Ukiorpassuarni sorsuutigisimasat, piffissap sivikitsup ingerlanerani annaanneqarsinnaapput. Taamaattumik iluaannanngilaq, aamma pisariaqarluinnarpoq, inuit namminneq inuiaqatigiittut sanarfisimasaat qanoq qajannartigisoq sakkortuumik eqqaasitsissutigineqassappat. Taamaattumik Pia Kjærsgaardip eqqaasitsissutigaa, ukiut tusindip matuma siorna Islandimi naalagaaffik inatsisit tunngavigalugit naalakkersugaq Þingvellirimi pilersinneqarsimasoq, Ólafur Páll Jónsson ilaatigut allappoq.

Ilanngutassiaa naalisarlugu allaaserineqarpoq. Tamaat uani Islandimiusut atuarneqarsinnaavoq.

Aaqqissuisut

Nunarput pillugu sammisaqarfik