Air Greenlandi akissaqartinneqanngilaq

Per Rosing-Petersen, Partii Naleraq sinnerlugu inatsisartunut qinigassanngortittoq, isumaqarpoq Air Greenlandip oqallisigineqarnera allatut sammiveqartariaqartoq.

Air Greenlandi Naalakkersuisunit 37,5 procentimik piginneqataaffigineqarpoq, Kalaallit Nunaannilu angallanneq eqqarsaatigalugu allatut periarfissaqartitsisoqanngimmat qitiulluinnarluni inissisimavoq.

– Kalaallit Nunaanni angallannikkut aaqqissuussinermi pingaarnerpaatut tunngavigisassat tassaapput upalungaarsimaneq innarlernagu angalasumut inuiaqatigiinnullumi akikinnerpaamik aaqqiinissaq. Ullumikkullu imak aaqqissuussisimavugut inuit qaffasinnerpaamik akissarsiallit 10 – 15 procentiisa atortagassaanik kiffartuussisussanik pilersitsisimalluta. Tassami angalasut sinneri piginnittut akiligaanik angalasarput, Per Rosing-Petersen oqarpoq.

– Inuiaqatigiinni inuit allat assinganik akileraartartuupput, soorlu Upernavimmi SIK malillugu akissarsiallit. Taakku angalanissaminnut periarfissaqartinneqaratik akileraarutitigut akilersueqataatsinneqarput. Nalinginnarmik ilaqutariit angalaniartut minnerpaamilluunniit akissaqanngillat, taanna oqarpoq. – Inuiaqatigiit kalaallit 85 – 90 procentiisa akissaqartinngisaannik angallannerup iluani aaqqissuussisimavugut.

Taassumap akissutissarsiniarsimavaa, angallannerup amerlanerpaanut inornartumik inississimaneranut suut tunngavigineqarnersut.

– Aallaqqaammut assersuutitut SAS-ip ukiuni kingullerni qanoq ingerlasimanera takulaariartigu. SAS-i aamma Air Greenlandi sorpassuartigut assigiiffeqarput, minnerunngitsumik SAS-i ukiuni kingullerni 20-ni qanoq ilusilersorneqarsimanera eqqarsaatigissagaanni, taanna oqarpoq.

– Akisoorujussuarmik sulisut kattuffiinik isumaqatigiissuteqarnerup kingunerisaanik billitsit akiinut sunniuteqapiluttoqarpoq. Air Greenlandimi siorna 2014-mi akissarsiat qissimikkutsigit agguaqatigiisillugu sulisut 641.000 koruuninik akissarsiaqartinneqarput. Isumaqarpungalu taanna inuiaqatigiit sinnerisa qanoq inissisimaneranut sanilliunneqartariaqartoq, Per Rosing-Petersen oqarpoq naatsorsueqqissaartarfimmilu kisitsisaatit tikkuarlugit:

– Taakku malillugit nunatsinni agguaqatigiisillugu akissarsiat 217.000 koruuniupput. Allatut oqaatigalugu Air Greenlandimi akissarsiat agguaqatigiisillugit allanut sanilliullugit pingasoriaammik annertunerupput. Aamma atugassarititaasut allarluinnaapput. Assersuutigalugu timmisartumi saqisut ilaat qaammammut 50.000 koruunit missaanik akissarsisarput, aamma naak qaammatip affangajaannaa sulisaraluarlutik, taanna oqarpoq nangillunilu:

– Aamma nalinginnaavoq timmisartunut aquttut sapaatip-akunneri pingasut suleriarlutik assinganik sulinngiffeqartartut. Naluneqanngilarlu ilaat ukiumut ullut 50-t missaat aalajangersimasumik sulisartut, ukiumullu 1,5 millionit koruuninik akissarsiaqartinneqartut. Tamanna aamma ajunngilaq, tassami kialluunniit inuk sulilluartoq akissarsiagissaarpat isorisinnaanngilaa.

Taanna isumaqarpoq, pineqartoq partiilersornertaqanngittumik inuiaqatigiilli atugarissaarnerulersinnissaannik siunertaqaqatigiinnikkut aaqqinneqartariaqartoq.

– Mittarfiit takisoorujussuit atorlugit aaqqiisariaqanngilagut. 300 – 400 millionit atorlugit sinerissami piffinni arlalinni mittarfiliornikkut tamanut atoruminarsaasinnaavugut. Isumaqarpungalu Air Greenlandi massakkutut isikkoqartillugu, minnerunngitsumik suliffeqarfiup iluani isumaqatigiissutit eqqarsaatigalugit, inuiaqatigiinnit pigilernissaa orniginanngitsoq, Per Rosing-Petersen oqarpoq. – Air Greenlandi tuneriarlugu nutaamik pilersitsinissaq tamatsinnut pisariinerussaaq.

– Sungiusimasatut pissusilersorfigilersimasavut iperarutsigit tamatsinnut pitsaanerusumik aaqqiissuteqarsinnaavugut. Assersuutigalugu Qeqertarsuup Tunuani massakkut aaqqissuusineq tunngavigalugu ukiup affaata iluani periarfissaavoq, Ilulissat Qasigiannguillu akornanni qulimigooq atorlugu siumut utimullu 2.700-ut sinnerlugu akiliilluta angalanissatsinnut, qaavatigullu nunatta karsianiit kiffartuussinermi isumaqatigiissut tunngavigalugu 20 millionit koruunit missaat tunniunneqartarput. Timmisartorneq 15 minutsinik sivisussuseqarpoq. Qasigiannguani pisariitsumik mittarfiliornikkut angalaneq taanna tapiissutitaqanngitsumik 2.700 koruuninik siumut utimullu akeqalersinnaavoq, imaluunniit kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit attatiinnassagaanni timmisartorneq 300 koruuneqassaaq, imaappoq massakkut akiliutigineqartartup 10 procentiata missaa, Rosing-Petersen oqarpoq.

Naggasiutigalugu eqqaavaa, takorloorneqarsinnaasoq pissutsit taamaattut inuiaqatigiit kalaallit ulluinnarsiutigileraluarunikkit angallannerup qanoq isikkoqarnerata allanngorluinnarsinnaanera, aamma qanoq najugaqariaaseqarneq allanngutsaaliuinnarnagu inuit nutaanik periarfissaqartinneqalissagaluartut.

 

Aaqqissuisut

Nunarput pillugu sammisaqarfik

%d bloggers like this: