Aalisakkat nalingi kaaviiaartitsinikkut qaffasinnerupput

Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaatai aalisakkat qanoq naleqartiginerannut oqallinnermut tunngavilersuutiginiarneqartarput. Kisianni kisitsisit taakku eqqunngitsumik paasissutissiipput. Aalisarnerup iluani kaaviiaartitat qaffasinnerujussuupput, aamma naatsorsueqqissaartarfik inatsisitigut naammattumik sakkulersorneqarsimanngilaq.

Kalaallit Nunaanni aalisarneq tamarmi avammut annissuinissamik siunertaqartutut isikkoqartartoq uteqqiasumik eqqartorneqartarpoq. Aamma Kalaallit Nunaata aalisarnerup iluani ilisarnaatigaa, suliarineqarsimanngitsunik annissuineq annertuumik ingerlanneqarmat – naleqarnerulersitsinissarigaluaq Kalaallit Nunaanni pinnani nunani allani pisarmat.

Aallaavigineqartut
Aalisarneq qanoq nalitutiginersoq kisitsisinngorlugu misissoraanni, kisitsisit pisortatigoortumik atorneqartut tiguinnagaasutut oqaatigisariaqarput, tassami ukiumoortumik pisat naatsorsorniartarnerini Naatsorsueqqissaartarfiup tunngavigisai ilaatigut eqqoriaanernik toqqammaveqartarmata.

Naatsorsueqqissaartarfimmit ukiumut saqqummersinneqartartoq “Aalisarneq piniarnerlu” ukiup siuliata ingerlanerani qanoq annertutigisumik aalisakkanik qalluisoqarsimaneranik nalunaajaaneruvoq, aalisakkallu nalinginut tunngatillugu toqqammavigineqartartut ilagaat aalisarnermik ingerlatsisut nammineq akigitinneqartunik ilisimatitsisuutaat, -aamma avataasiortut pisaasa avammut tuninerini akigitinneqartartut agguaqatigiissitsinikkut naatsorsorneqarneri, -aamma aalisakkat avammut tunineqarnerini nalingi ilisimaneqanngikkaangata naatsorsuinikkut eqqoriarneqarneri.

Aamma atuaruk: Aalisarneq qanoq isikkoqarpa

Niuertut qanoq akigitinneqartunut namminneq ilisimatitsinerat aamma akinut ilimagisat Naatsorsueqqissaartarfimmit toqqammavigineqarput, aamma taamaakkami nunap isertitaqarfituaa, aalisarneq, erseqqinnerusunik ilisimatitseqqissaartarnissamik inatsisitigut piumaffigineqanngilaq.

Kisitsisit
Ataani kisitsisit pineqartut Aalisarneq Piniarnerlu 2016-imit aamma Aningaasaqarnikkut Ingerlatsineq pillugu Nalunaarut 2017-imit tiguneqarput. Assigiinngitsut marluk atorneqarnerinut pissutaavoq nalunaarusiani taakkunani marlunni kisitsisit assigiinngittarmata, taamaattumillu ataatsimut naleqqersuuneqarneratigut ataani kisitsisit pilerput. Assigiinnginnerannut pissutaasimassaaq piffissat assigiinngitsut marluk iluanni nalunaarusiat suliarineqarsimassammata.

Kisitsisit atorlugit ‘kingumut’ kisitsinikkut, pisortatigoortumik kiilumut akigitinneqartut ersersinneqarput.

Kisitsisit pisortatigoortumik naatsorsuutigineqartut takutippaat, aalisakkat pisarineqartartut pingaarnersaat nalitunerpaartaallu pineqartillugit isertitat 2,8 mia. koruuninut missingersorneqartut. Kisitsisit nalitussutsimut takutitsisuunerat ajaperfissaqaqqullugu, suliffeqarfiit annerit marluk ukiormi tassani kaaviiaartitaat ilanngunneqarsimapput.

Kisitsinermi ilaatinneqanngitsut allat tassaapput saarullernat, nipisaat suaat, assagiarsuit, suluppaakkat, kissavaasat il. il.

Naatsorsueqqissaartarfik (2016) aamma Aningaasaqarnikkut Ingerlatsineq pillugu Nalunaarut (2017)
Suna (2016-mi pisarineqarsimasut pingaarnerit) Tonsit, pisat Igitat, % Igitat, tons Naammas-sissat Akia, kg. Kaaviiaar-titat, mio. kr.
Makrelit – A

35.827

35.827 8.00

286.6

 

Ammassassuit – A

17.788

17.788 5.00

88.9

Saarulliit – A

21.788

30% 6.536 15.252 8.31

126.8

Saarulliit – S

40.090

30% 12.027 28.063 6.90

193.7

Qalerallit – A

11.564

10% 1.156 10.408 20.02

208.3

Qalerallit – S

34.228

34.228 18.18

622.1

Raajat – A

40.459

40.459 21.82

882.8

Raajat – S

42.604

60% 25.562 17.042 23.44

399.4

Katillugit

244.348

  45.282 199.066  

2,808.7

Suliffeqarfiit
Suliffeqarfiit annerit kaaviiaartitaat, nunani allani kaaviiaartitat ilanngunnagit (soorlu Danmarkimi immikkoortortaqarfiit, tuniniaaqqittarfiit il.il.), aamma suliffeqarfiit allat angisuutut naatsorsuutigineqarsinnaasut ilanngunnagit.

Taamaalilluni suliffeqarfiit marluk annerit kisimik kaaviiaartitaat Naatsorsueqqissaartarfiup ilimagisaanit 6.000 mio. koruuninik amerlanerupput.

Ukioq 2016 Mio. kr.
Royal Greenland (Kalaallit Nunaat) 5.684
Polar Seafood (Kalaallit Nunaat) 3.107
Katillugit 8.791

 


Nassuiaatit:
A: Avataasiortut.
S: Sinerissap qanittuani.
Igitat: Tunisassiarineqarnerani piikkat; soorlu niaqqut, saarngit, erlaviit, qalipaat.
Saarulliit: Igitat 30 procentimut inissinneqarput, naatsorsuutigalugu tamarmik niaquikkatut erlaviikkatullu nioqqutissiarineqarsimassasut. Saaniiarneqarsimallutik nerpiliarineqarsimappata nalitunerussapput – igitalli annertuneralutik.
Raajat: Avataani uuinnakkat (A) aamma qalipaajakkat (S).
Kaaviiaartitat: Kaaviiaartitat tassaapput piffissami aalajangersimasumi tunisat/isertitat tamarmik.
Royal Greenland: 2016-imi ukiumut naatsorsuutini RG 2015-imi oktobari ilanngullugu naatsorsuusiorsimavoq. Taamaattumik kaaviiaartitat 7,1 milliardiusut qaammatinik pingasunik agguaqatigiissitsinikkut uani peersitsivigineqarput.

Tigusiffiit:
Aalisarneq piniarnerlu 2016.
Aningaasaqarnikkut Ingerlatsineq pillugu Nalunaarut.

%d bloggers like this: