Aalisakkat akii qaffariartuinnassasut

FAO, Naalagaaffiit Peqatigiiffianni nerisassat pillugit suliaqarfik nalunaarummini kingullermi, “The State of World Fisheries and Aquaculture”-mi allappoq, 2030-mi aalisakkat nalingi 25 procentimik qaffariaateqassangatinneqartut.

Akinut qaffariaataasussatut naatsorsuutigineqartut ilagaat, nalinginnarmik isertitaqarnerulerneq, inuit amerliartornerat aamma neqit akiisa qaffariaateqassangatinneqarnerat.

Nalunaarusiami FAO allappoq, Kinami politikikkut pissutsit pissutigalugit aalisarnerup tassani unikaallannerunissaa naatsorsuutigineqartoq, aamma nukissiuutsinut aningaasartuutit annikillinaviannginnerat  sunniuteqaqataasunut ilaasasut. Kinami aalisarnerup annikillissangatinneqarnera nunarsuarmi akinut tuniluulluni sunniuteqassasoq naatsorsuutigineqarpoq.

– Aalisakkat tukertitat akiisa qaffariarnissaanut naatsorsuineq aamma assinganik pisarineqarsimasut piumaneqarnerat katikkaanni, 2016-imut naleqqiullugu 2030-ip tungaanut akit 25 procentimik qaffariassangatinneqarput, nalunaarusiami FAO allappoq.