1953-imi inatsisitaaq atuuffeqanngitsoq

Allattoq: Zakarias Wang, Savalimmiut

1953-imi juunip tallimaanni kunngi Frederik 9-ata Danmarkip naalagaaffiata tunngaviusumik inatsisaa atsiorpaa. Rigsdagimit marloriarluni akuersissutigineqarsimavoq, innuttaasunillu taasisitsinermi folketingimut qinersisinnaasut akornanni 45 procentit sinneqartut akuersipput, taasisitsinerlu 1953-imi maajip 28-ani pivoq. Kalaallit Nunaanni taasisitsisoqanngilaq.

Inatsit tunngaviusoq § 1-imi ima allassimavoq (allattaasitoqqamut nutsernera): “inatsisit túngaviussut máko Danmarkip nâlagauvfianut atassume tamane atortugssáuput”.

Tamanna isumaqarpoq, inatsisip sumut atuuttussaanera paasiniaraanni, taava pisariaqarpoq ilisimassallugu, 1953-imi juunip tallimaanni Danmarkip naalagaaffia qanoq isorartutiginersoq.

Zakarias Wang

Tamanna nalunanngilaq. Kunngeqarfik Danmark inatsisilerinermut tunngatillugu sunaanera nassuiaasersorneqarluarsimavoq. en.wikipedia.org ornikkaanni atuarneqarsinnaavoq, Danmarki tassaasoq nunaq 43.094 km2-nik annertussuseqartoq. Angissutsi eqqarsaatigalugu nunarsuarmi nunat akornanni normu 129-tut inissisimasoq. Naalagaaffik Tyskit Nunaannut killeqarfeqartoq, aamma Nordsøp Østersøllu akornanni inissisimasoq.

Kunngi kisermaassisussaajunnaarpoq
Kunngeqarfik Danmark siusinnerusukkut allanik tunngaviusunik inatsiseqartarsimavoq. Inatsisit siulliit tassaapput neriorsueqatigiinnermik taagorneqartartut, taakkulu kunngip akimarngillu akornanni 1282-imi allanneqarput. Naalagaaffik 1661-imi nutaamik tunngaviusunik inatsisitaarpoq, taanna aqqutigalugu akimarngit allallu taamak inissisimasut kunngi qinerneqarsimasoq kisermaassilluni aqutsisussanngortippaat, aamma kunngitut ataqqinassuseqarneq taassuma kinguaavinut kingorngunneqartartussanngorpoq. Taamaattoq 1661-imi, pissaaneq tunniussisimasunut uterteqqinneqarpoq, taamaalimmallu  naalagaaffimmi innuttaasut tunngaviusunik inatsisiliortussanik pilersitsipput, tunngaviusumillu inatsit nutaaq akuersissutigineqarluni 1849-mi atuutsilersinneqarpoq. Tamatuma kingorna kunngi taamaallaat innuttaasut (ministerit) peqqusinerat naapertorlugu peqqusisinnaatitaalerpoq.

Tunngaviusumik inatsisit
Naalagaaffiup tunngaviusumik inatsisai tassaapput inatsisit imminnut malitsigiittut pingaarnersaat, malitsigalugit inatsisit nalinginnaasut kiisalu peqqussutit. Peqqussut inatsimmit tunngaveqarluni oqartussanit naalakkiutaasarpoq. Paasinarsippat peqqussut inatsit naapertorlugu suliarineqarsimanngitsoq, taava peqqussut tunuartinneqassaaq. Taamatuttaaq inatsisit nalinginnaasut aamma tunngaviusumik inatsisit akornanni inissisimasoqarpoq. Inatsit tunngaviusumik inatsimmit toqqammaveqartinneqarani naalakkiutaappat, taava eqqartuussiviit inatsit atortussaanngitsutut nalunaarutigisinnaavaat. Taamak kukkuluttornissat pinngitsoorniarlugit tunngaviusumik inatsisiliortussat pilersinneqartarput, aamma allatut inissisimallutik nalinginnarnik inatsisiliortussat pilersinneqartarput.

Danmarkimi tunngaviusunik inatsisiliortussat tassaasimapput Rigsdagen, taakkulu innuttaasut sinnerlugit aalajangersaasinnaatitaapput. 1849-mi tunngaviusumik inatsisit akuersissutigineqarnerisa kingorna arlaleriarluni allanik tunngaviusussanik inatsisiliortoqartarpoq, taakkulu Rigsdagimit akuersissutigineqartarput. Kisianni tunngaviusussanik inatsisiliornerit ajornarnerulersinniarlugit 1918-imi aalajangersaasoqarpoq.

Aalajangiunneqarpoq Rigsdagip qinersinerit akornanni marloriarluni akuersissutigereersimappagit, taava innutaasunut taasisitsinikkut akuersissutigitinniarneqartassasut. Taasisitsinermi amerlanerussuteqarneq pisinnaavoq qinersisinnaasut 45 procentii akuersisimappata. 1920-mi tunngaviusumik inatsisissat nutaat 47,5 procentinit akuersaarneqarlutik atuutsilersinneqarput. Rigsdagi aammaarluni 1939-imi nutaanik tunngaviusumik inatsisissanik maajip 23-ani taasissutigititseqqippoq, kisianni taasisinnaasut akornanni taamaallaat 44,5 procentiinit akuersaarneqarmata atuuttussanngortinneqanngillat.

Nutaamik misiliineq
Maanna 1953-imi aammalu misileeqqittoqartussanngorpoq. Kisianni Danmarkimi pisaaneq qaffasinnerpaaq, ilumut Danmarkimi tunngaviusumik inatsisiliortussat akornanni inissisimasimava?

Siusinnerusukkut Nunarpummi sammineqarsimasutut, 1450-imi aggustip 29-ani realunioniliortoqarpoq. Isumaqatigiissut Norgemi Bergenimi atsiorneqarpoq, taannalu naalagaaffiit innuttanut pisussaaffiinut tunngatillugu atsioqataasunut pituttuisuuvoq.

Aalajangersagaq naatsunnguuvoq, kisianni aalajangersarneqarpoq naalagaaffiit sutigut tamatigut naligiillutik inissisimassasut aamma ataatsimoorussaminnik kunngeqassasut. Naalagaaffiit Norge aamma Danmark nunamut namminermut tunngassuteqartutigut aalajangersaasassapput. Taamaakkami aamma tamarmik inatsisiliortoqarnissaminnut, naalakkersuisoqarnissaminnut eqqartuussiveqarnissaminnullu pisinnaatitaapput. Tunngaviusussanik inatsisiliorsinnaaneq inatsisiliortutut pissaaneqarnerup ilagilluinnarpaa. Nammineq naalakkersuisoqarnissamut pisinnaatitaaneq inatsisinik atortitsinermut qitiulluinnarpoq.

Kisianni taava unioni pissaaneqarsimannginnami? Nunanut allanut tunngatillugu pissaanermik tigumminnittuuvoq. Tassani aalajangersarneqarpoq pissaaneq annerpaaq, namminersortuunermut toqqammaviulluinnartoq, tassalu sorsunnissamut nalunaaruteqarsinnaaneq, kunngimiinnaniluunniit naalagaaffiit taakku marluk naalakkersuisuiniinngitsoq; kisianni naalagaaffiit taakku marluk ataatsimut naalakkersuisuinit naligiimik inissisimasoq. Unioniliornermut aalajangersagaq aqqutigalugu Danmarki namminersortuunerminik iliuuseqarsinnaanera killilerneqarpoq. Naalagaaffiit innuttanut pisussaaffii naapertorlugit, unionimi oqartussani tamanna ippoq, tassalu naalagaaffiit taakku marluk naalakkersuisuinit ataatsimoorussaalluni.

Kisianni ukioq 1450 qangali pivoq. Taava aalajangersagaq pisoqaavallaalersimassanngila?

Naalagaaffiit innuttanut pisussaaffii pisoqaavallaalerneq ajorput. Kialluunniit Københavnimi rigsarkivimut pulaartup aalajangersagaq igalaap iluani inaalinneqarsimalluni oqqisimaartinneqartoq takusinnaavaa: Naalagaaffiit taakku marluk akornanni innuttaasunut pisussaaffiliissutit atorunnaarsinneqassappata, taava illuatungeriit akornanni taamak isumaqatigiissusiortoqassaaq, taamaanngippat illuatungerisaq piisaaq.

Danmarkip tunngaviusumik inatsisitaava 1953-imi juunip tallimaanni atuutsilersinneqarmat, piumasaqaatit taakku arlaannaalluunniit naammassineqarsimanngillat. Tamanna 1814-imi pisinnaagaluarpoq, tassalu kunngip sorsunnermut ajorsareerluni eqqisseqatigiinnissamik isumaqatiginninniartitani peqqummagu, Norge iperaqqullugu. Kisianni isumaqatiginninniartitaq eqqisseqatigiinnissamik isumaqatigiissut nassarlugu uterpoq, taassumalu taamaallaat Norgep 12 procentia iperarsimavaa, aamma Nunat Avannarliit Killiit (Norgemut ilaasut) unionimut ilaasortaaginnarput, siusinnerusukkut namminersortuunerminnik ingerlatsiinnarnissaminnut pisinnaatitaaffitsik attatiinnarlugit.

Tamanna isumaqarpoq 1953-imi Danmarkip pisussaaffigigaa, unioniliornermut atatillugu naalagaaffiit innuttanut pisussaaffiinut tunngatillugu aalajangersarneqarsimasut ataqqissallugit.

Nunat Avannarliit Killiit Norgemut ilaapput
Isertuussaanngilaq danskit naalakkersuisuisa Nunat Avannarliit Killiit Danmarkimut ilaatiinnarumammatigik, kisianni tamanna aatsaat pisinnaavoq, Danmarkip unioniliornermut atatillugu aalajangersakkat ataqqinngippagit. Aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq, taamaallaat innuttaasut namminneq nunat naalakkersorsinnaagaat. Taamaattumik danskit Nunat Avannarlerni Killerni naalakkersuiniarnerat periarfissiissutaanngilaq. Tamanna danskit naalakkersuisuisa ataqqissanagu aalajangersimapput, taamaakkamilu kalaallinut, savalimmiormiunut islandimiunullu ilisimatitsinissartik pinngitsoortiinnarpaat; kunngip pissaanini iperarsimagaa, taamaakkamilu innuttaasut namminneq naalagaaffimminni aqutsinissartik tigoqqikkaat. Tassani “naalagaaffik” aamma “kunngi” immikkoortissallugit pingaarpoq, tassami ataatsimoorussamik kunngeqarnissaq taamaallaat aalajangersarneqarsimavoq.

Kingorna naalakkersuisut akuleruttaqattaarnertik sutigut tamatigut ingerlatiinnarpaat. Naalagaaffiit innuttanut pisussaaffiinut tunngatillugu unioqqutitsinerit ilagaat, danskit tunngaviusumik inatsisaat Savalimmiunuttaaq atuutsissasoq aalajangerneqarmat, aamma Savalimmiut rigsdagimut sinniisussaminnik aallartitaqassasut ilanngullugu. Tamanna aalajangersarneqarsimasunut sutigut tamatigut unioqqutitsineruvoq, taamaattumillu iliuuseq tamanna isumaqanngilaq, Savalimmiut Danmarkip naalagaaffianut ilanngutitinneqartoq, imaluunniit Nunat Avannarliit Killiit peqatigiinnerat atorunnaarsinneqartoq. Aalajangersakkat naapertorlugit Savalimmiut suli tassunga ilaavoq, aamma Savalimmiut tunngaviusumik inatsisaa suli tassaavoq Nunat Avannarliit Killiit 1661-imi tunngaviusumik inatsisigiligaat. Taamani Nunat Avannarliit Killiit Norgemut naalagaaffeqateqarput.

Savalimmiormiut pissutsit qanoq inissisimanerinik ilisimaarinnissimassasut qularnanngilaq. 1920-mi septembarip arfernganni danskit tunngaviusumik inatsisaanut tunngatillugu taasisitsisoqarmat, taasisinnaasut akornanni taamaallaat 25 procentit akuersipput. 1939-mi 11 procentit. 1953-mi 7 procentit, imaappoq pisariaqartinneqartut 45 procentit inorujussuarlugit.

Tunngaviusumik inatsit uatsinnut atuutsinngilaq
Kisianni taava sooq Kalaallit Nunaanni innuttaasunik taasisitsisoqanngila? Pissutaavoq danskit oqartussaasuisa iluarinngimmassuk. Taakkumi takoreerpaat 1939-mi Savalimmiuni tunngaviusumik inatsisissaq itigartinneqartoq. Imaalluarsinnaavortaaq Savalimmiuni inatsisitaasamut soqutiginninngilluinnarneq siunnersuutip itigartinneqarneranut pissutaasoq. Tamatuma saniatigut tunngaviusumik inatsisissap aalajangersarpaa, taasisinnaasut tassaassut folketingimut taasisinnaasut. Savalimmiormiut Danmarkip naalagaaffiani inuunngitsut folketingimut taasisinnaanngorsimasutut akuerineqarsimanerat tunngavilersorniassallugu ajornakusoorpoq, aamma partiit oqaasissaqaqataasinneqarsimassagaluarunik qularnanngilaq aalajangersimassagaluarput, innuttaasunik taasisitsineq Savalimmiuni ingerlanneqassanngitsoq, tassami taasisitsinermut peqataarusunneq ima annikitsigaaq, siunnersuutip uppisinneqarnissaanut navianartorsiortitsisinnaallutik.

Kalaallit Savalimmiormiut assiginagit folketingimut taasisinnaatitaanngillalluunniit, aamma taamaakkami danskit namminneq tunngavissaqaratik malittarisassaliorsimanerannut atatillugu taasisinneqarsimassagaluarpata, tunngaviusumik inatsimmut atuuttumut unioqqutitsinerussagaluarpoq.

Kalaallit Nunaannut taasisitsisoqannginnera taamak nassuiaatissaqarpoq. Danskit namminneq soqutigisaat Kalaallit Nunaanni taasisitsisoqannginneranut pissutaapput, aamma tamanna pissutigalugu taamaallaat Savalimmiuni taasisitsisoqarpoq. Savalimmiut kisiartaalluni kunngeqarfiup Danmarkip avataani inissisimasutut taasisinneqarpoq, kingornalu atuuttussanngortinneqarnera ilanngullugu Savalimmiuni innuttaasunut nalunaatigineqarpoq, aamma naak qanngortutullusooq ililluni itigartinneqaraluartoq.

Tunngaviusumik inatsit kingorna Kalaallit Nunaannut atuuttussatut nalunaarutigineqarpoq, soorluttaaq Savalimmiunut 1850-imi, 1866-imi, 1919-imi aamma 1920-mi assingusumik taamak iliortoqarsimasoq.

Kisianni tunngaviusumik inatsisit pillugit siusinnerusukkut nalunaarutiginnittarsimanernut naleqqiullugu, danskit oqartussaasui paragrafip siullersaanni nassuerput, Danmarkip naalagaaffiata tunngaviusumik inatsisaa, Danmarkip naalagaaffiata avataani atuuttussaanngitsoq.

Nunat Avannarliit Killiit, Kalaallit Nunaat aamma Savalimmiut, 1953-mi juunip tallimaanni Danmarkip naalagaaffianut ilaanngimmata, tunngaviusumik inatsit taakkununnga atuuttussaatitaasinnaanngilaq. Inuit nunani taakkunani inuusut namminerisaminnik aaqqissuusaanikkut inissisimareerput, aamma nammineq naalakkersuisoqarnissaminnut pisinnaatitaaffeqareerput.

Qanoq iliorluni pissutsit piviusut tamakku isertuuneqarsinnaasimanerat oqaluttuarisaanermi paasissaanngitsut annersaasa ilagaat.


Zakarias Wang Savalimmiut aamma Kalaallit Nunaat sammillugit naalagaaffinni inatsisit tunngaviusut atortinneqarnerannut aamma naalagaaffiit innuttanut pisussaaffii pillugit peqqissaarussaqarluni ukiorpassuarni suliaqarsimavoq, namminerlu naalagaaffiit pissusiinik (cand.scient.pol.) ilinniagaqarsimavoq.

Taaguusersuineq “Nunat Avannarliit Killiit” aaqqissuisut atorpaat, qallunaatut “Vestrige”-mut taarsiullugu. Vestrige tassaapput Savalimmiut, Kalaallit Nunaat aamma Island. Island 1944-mi naalagaaffinngorpoq namminersortoq (kunngiitsuuffik).

Aamma atuakkit:
Kalaallit Nunaat 1946-mi namminersulerpoq.
Naalagaaffittut ingerlajumagaanni oqaluttuarisaanerup ilisimanissaa pingaarpoq.
Naalagaaffiit Peqatigiinnut ilisimatitsineq, kalaallit savalimmiormiullu maluginngitsoorpaat.